Olli Rehn: ”Suomalaisen metsäalan vahvuus on kyky sopeutua”

Jatkossa kaikista EU:n metsiin liittyvistä aloitteista on tehtävä riittävän ajoissa kunnolliset vaikuttavuusanalyysit, linjaa valtakunnallisten Metsäpäivien avajaistilaisuudessa puhunut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Olli Rehnin mukaan EU-päätösten yhteensovittaminen on ollut puutteellista ja lainvalmistelun taso liian usein heikkoa.
Olli Rehnin mukaan EU-päätösten yhteensovittaminen on ollut puutteellista ja lainvalmistelun taso liian usein heikkoa.

Metsäpolitiikan pitää perustua tutkittuun tietoon, ei pelkkään poliittiseen tahtoon. Näin sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hän puhui tänään valtakunnallisten Metsäpäivien satavuotisjuhlien avajaistilaisuudessa Helsingissä.

”Keskustelu metsien käytöstä voi olla tunteikasta. Ei siinä mitään, metsä on meille tärkeä ja myös tunneasia. Mutta päätöksenteossa on kuunneltava ja katsottava tietoa, ei pelkoja. Meidän on saavutettava parempi yhteisymmärrys metsien mahdollisuuksista ja rajoituksista tyydyttää kansakunnan tarpeet”, Rehn arvioi.

Hän nosti puheessaan esille muun muassa EU:ssa viime aikoina laaditut lukuisat metsiin liittyvät aloitteet. Hän arvioi, että niiden tarkoitus on hyvä, mutta päätösten yhteensovittaminen on ollut puutteellista ja lainvalmistelun taso liian usein heikkoa.

”Sääntelyä on tehty ”yksi malli sopii kaikille” -hengessä, vaikka luonnonolot vaihtelevat hyvinkin suuresti Euroopan eri osissa. Suomen metsiä ei voi hoitaa samalla tavalla kuin Alppien kuusikoita tai Välimeren tammimetsiä.”

Rehnin mukaan varsinkin hiilinieluihin ja monimuotoisuuteen liittyviä sitoumuksia on tehty puutteellisen tiedon varassa, eikä riskejä ole osattu arvioida oikein.

”Nyt onkin selvinnyt, että emme pysty kaikilta osin saavuttamaan asetettuja tavoitteita erityisesti hiilinielujen osalta. Voi ja pitää kysyä, onko tämä sellaista tutkittuun tietoon nojautuvaa päätöksentekoa, jonka varaan Suomi ja Eurooppa vannovat. On tärkeää, että teemme jatkossa kaikista EU:n metsiin liittyvistä aloitteista kansallisella tasolla riittävän ajoissa kunnolliset vaikuttavuusanalyysit.”

Tehtaiden sulkemisia ja uusia innovaatioita

Suomalaisen metsäalan vahvuus on Rehnin mielestä kyky sopeutua. Hän siteerasi puheessaan Helsingin yliopiston historian emeritusprofessori Markku Kuismaa, jonka mukaan Suomen metsäala on koko olemassaolonsa ajan joutunut sopeutumaan maailmantalouden megatrendeihin.

”Kun tervakauppa tyrehtyi, siirryttiin sahatavaraan. Kun Venäjän kauppa katkesi, myytiin sellua länteen. Kun painopaperin kysyntä laski, etsittiin jälleen uusia tuotteita ja uusia markkinoita. Kuisman sanoin metsäala on ollut Suomen talouden laboratoriossa se, joka on nopeimmin sopeutunut ja keksinyt itsensä uudelleen.”

Nyt meneillään oleva niin sanottu vihreä siirtymä tarjoaa Rehnin mielestä suomalaisyrityksille mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan kestävään kehitykseen liittyvillä tekijöillä: sekä tuotteiden ominaisuuksilla että niihin liitetyillä mielikuvilla puhtaasta suomalaisesta metsäluonnosta.

”Metsien taloudellisen hyödyntämisen ei tarvitse olla ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa. Meidän vahvuutemme on, että metsä ei ole meille vain raaka-ainevaranto, vaan se on osa kulttuuria, osa meidän identiteettiämme. Sen takia puhtaasta suomalaisesta metsästä on tullut brändi, joka kantaa maailmalla.”

Rehn totesi puheessaan, että metsäalalla on nähty tänä vuonna niin tehtaiden sulkemisia kuin uusia innovaatioitakin. Hän huomauttaa, että prosessiteollisuuden muutos ei tapahdu yhdessä yössä.

”Se vaatii investointeja, luovuutta, rohkeutta, innovaatioita ja etenkin vakaan toimintaympäristön. Biopohjaiset tekstiilit ja nanosellu sekä ligniinipohjaiset kemikaalit ja puurakentaminen ovat esimerkkejä siitä, että suomalainen osaaminen ei ole kadonnut mihinkään. Se hakee nyt uusia muotoja ja tuo ajan myötä tuloksia.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat