Hallituksen tulisi käynnistää metsälainuudistus nopealla aikataululla, emeritusprofessori Markku Ollikainen esittää. Uudistus on yksi keino hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa, joita Ollikainen tuoreessa raportissaan tarkastelee.
Metsälakiuudistuksessa keskeistä olisi Tapion koostamien metsänhoidon suositusten vieminen lakiin. Ollikaisen mukaan suositukset ovat parhaita ja kokeiltuja keinoja metsän kestävään hoitoon. Ne ovat tällä hetkellä kuitenkin vain suosituksia, eikä niitä aina noudateta.
”Kun tutkittiin, miksi Suomen metsien kasvu on kääntynyt laskuun, ensimmäinen havainto oli, että täällä tehdään erittäin intensiivisiä ensiharvennuksia. Sellaisia, jotka ovat kaukana Tapion suosituksista”, Ollikainen totesi tänään maanantaina raportin esittelytilaisuudessa.
Lisäksi puita hakataan aiempaa nuorempina ja ohuempina. Tämä tarkoittaa, että metsästä ei saadakaan samaa tuottopotentiaalia irti kuin jos noudatettaisiin Tapion suosituksia.
Niinpä suositukset tulisi kirjata lakiin. Se tarkoittaisi hakkuumäärien tilapäistä kutistumista. Alkuvaiheessa hakkuut putoaisivat alle 70 miljoonaan kuutioon, mutta metsien kasvun voimistuessa noustaisiin takaisin runsaaseen 70 miljoonaan kuutioon.
”Metsäteollisuuden haltuun tulevan puun määrä painuisi 60 miljoonaan kuutiota. Metsäteollisuuden käyttö ollut keskimäärin 61–67 miljoonaa kuutiota. Oltaisiin jonkin aikaa perinteisen käytön alarajalla, mutta jo muutaman vuoden kuluttua palattaisiin 68 miljoonaan kuutioon”, Ollikainen arvioi.
Valtion metsien hakkuisiin vähennys
Raportissa arvioidaan muitakin konsteja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi Metsähallituksen tulisi vähentää valtion metsien hakkuita vuosittain kahdella miljoonalla kuutiolla. Hakkuiden vähennyksen tulisi olla käytössä 10 vuotta.
Lisäksi joudutetaan sähkökattilainvestointeja. Tätä varten tulisi puun ensisijaiselle käytölle asettaa vero.
Rahoitusta tulisi varata myös biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kyllähän jo vuosituhannen vaihteessa näki ja koki, että kun yritti myydä ensiharvennusta kasvun kannalta oikeaan aikaa, se ei onnistunut, ja hakkutulo olisi kulunut suurelta osin ennakkoraivaukseen. Poistumaa piti saada 100 mottia, 100 litraisia puita. Latvukset supistui liiaksi, ennen kuin hakkuu onnistui, puustosta poistui vähintään puolet ja ajourat vei pinta- alasta neljänneksen. Nykyään meno on vain pahentunut, mutta ensiharvennuspuun hinta on korjannut taloudellisessa mielessä tilannetta, ja energiapuun korjuu on tuonut mahdollisuuden aikaisempiin hakkuisiin, kohtuullisella hinnalla. Kasvu kärsii joka tapauksessa, samaan malliin kuin 15 vuotta sitten, mutta metsänomistajan kukkaroon se ei enää satu niin pahoin.
Kasvu kärsii pelkästään siitä ,että taimikoita ei aina hoideta tai hoitotoimet tehdään liian lievinä. Pahin virhe on ollut yritys kasvattaa energiapuuta taimikossa.
Ne ,jotka ovat kasvattaneet metsiään tähänkin asti suositusten edellyttämällä tavalla , voivat nukkua yönsä aivan rauhassa , kun Ollikaisen ryhmän esitykset toteutetaan.