Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Kasvihuonekaasulaskelmien erot hämmentävät

Maakuntaliitto perää selkeää ja mahdollisimman luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden alussa julkaiseman kasvihuonekaasuinventaarion ja Suomen ympäristökeskuksen kesäkuussa julkaiseman maakuntien kasvihuonekaasutaseen ristiriitaiset tiedot ihmetyttävät Pohjois-Karjalan maakuntaliittoa.

” Molemmilla toimijoilla on pohjana valtakunnallisen metsien inventoinnin aineistot ja maaperän osalta paljon parjattu maaperämalli Yasso. Tulokset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset”, maakuntaliiton metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula toteaa tiedotteessa.

Kun Luken laskelmissa Suomen metsäsektorin hiilipäästöt ovat 1,12 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, niin ympäristökeskuksen mukaan metsät ovatkin merkittävä hiilinielu: ne sitovat hiilidioksidia peräti 18,29 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

”Laskentamallit eivät ole samanlaisia puuston osalta, mutta voiko sillä selittää noin suuria eroja tuloksissa?” Koivula ihmettelee.

Ympäristökeskus saa rakennetun maan kasvihuonekaasupäästöiksi lähes 46 miljoonaa tonnia  vuodessa, kun Luken tulos on noin 0,8 miljoonaa tonnia.

”Luke kohdistaa laskennan maankäyttösektorille, kun taas Ympäristökeskus on ottanut mukaan luonnontilaiset suot ja taakanjakosektorin päästöjä. Sen vuoksi näitä kahta tulosta ei voi verrata toisiinsa, Koivula kertoo.

Myös turvemaiden luokittelussa on eroja. Ympäristökeskuksen laskennassa on kategoria ”luonnontilaiset suot ja turvetuotantoalueet”. Luke puolestaan ei tarkastele luonnontilaisia soita lainkaan ja turvetuotantoalueet ovat mukana kosteikko-kategoriassa.

Koivulan mukaan Suomessa tarvitaan selkeää ja mahdollisimman luotettavaa tietoa maankäytön suunnittelun, elinkeinojen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.

”Emme ole hakemassa oikean tai väärän tiedon tuottajia, vaan haluamme tällä vertailulla osoittaa, miten vaikeaa on saada varmaa tietoa hankalasti mitattavasta asiasta. Tarvitsemme enemmän eri tutkimuslaitosten välistä keskustelua ja yhteistyötä kuin uusien laskentatapojen kehittämistä”, Sari Koivula sanoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat