Professori Kangas: Kasvatusmenetelmien vastakkainasettelu tarpeetonta

Kommentit (3)

1. Taviokuurna 28.10.2019 16:45

   Parhaiden, kasvukisan voittajapuiden poimiminen johtaa vähä vähältä geneettisesti heikkeneviin puustoihin. Niitä on korjattu meillä ja Ruotsissa valtavat alat viljellen. Kiitos metsänjalostajien noin + 20 prosentin kasvu- ja laatulisän antavilla siemenillä ja taimilla. Jatkuvan kasvatuksen paapomisesta on tullut trendi, johon toinen toistaan kokemattomammat teoreetikot heittelevät maireita kommenttejaan. Ihan käytännön kannalta olennainen näkökohta: puuta korjaavilla yrittäjillä on talven vaativia työmaita yli kaiken tarpeen, vuodesta toiseen vain lisääntyvät määrät jos talvet jatkavat lyhenemistään ja heikkenemistään. Eli jatkuvan kasvatuksen autuuteen siirtyminen soilla, kuten näkee vaadittavan, lisäisi harvennusten rästejä ja koneyrittäjien työn kausiluonteisuutta entisestään.

2. Timppa 28.10.2019 20:06

   En ainakaan uskalla yläharvennuttaa meidän metsiä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Koko yläharvennushömppä perustuu olettamukseen, että kaikki puut kasvavat samalla tavalla vakio-olosuhteissa. Näin ei tietenkään ole, koska puut eivät ole klooneja. Siksi kannattaa suosia parhaita menestyjiä.

   Ihmettelen noita professoreja ym etteivät kehtaa sanoa selvällä suomenkielellä, että jatkuva kasvatus johtaa metsän kasvun selvään pienemiseen ja kuusettumiseen.

3. 

   A.Jalkanen 29.10.2019 12:04

   Aika näyttää, onko jatkuvalla kasvatuksella paikkansa ja missä. On varmaan sovellettavissa ainakin niissä kohteissa, joissa on suuri painoarvo muilla kuin puuntuotantotavoitteilla, esimerkiksi karuimmat kasvupaikat, rannat, turvemaat (hiilivaraston säästäminen). Keväisessä Finlandia-talon jatkuvan kasvatuksen seminaarissa teollisuuden edustaja totesi, että korjuunkin puolesta pärjätään, ellei jk:n osuus kasva kovin suureksi.