Kasvullisesti lisättyjen taimien käyttö metsänviljelyssä on ottanut Ruotsissa askeleen eteenpäin. Uumajaan Pohjois-Ruotsiin rakennetaan tuotantolaitosta, jossa kokeillaan somaattisen embryogeneesin eli alkiomonistuksen avulla tuotettujen taimien teollista tuotantoa.

”Kyse on pilottilaitoksesta. Testaamme pienessä mittakaavassa, miten prosessi toimii”, sanoo Södra Skogsägarna -metsänomistajayhdistyksen metsästrategi Göran Örlander.

Södran lisäksi tuotantolaitosta rahoittavat metsäyhtiöt Stora Enso ja Holmen, Suomen Metsähallitusta vastaava Sveaskog sekä metsäbiotekniikkayritys SweTree Technologies. Investoinnin suuruus on 50 miljoonaa kruunua eli noin viisi miljoonaa euroa.

Jalostushyöty nopeasti käyttöön

Alkiomonistuksessa yhdestä siemenalkiosta monistetaan useita kopioita, jotka kasvatetaan taimiksi. Menetelmän puolesta puhuu Örlanderin mukaan se, että metsänjalostuksen hyödyt saadaan sen avulla nopeasti käyttöön.

”Siemenviljelyksillä siementuotannon alkamista joudutaan odottamaan parikymmentä vuotta. Jalostus etenee kuitenkin joka vuosi”, hän sanoo.

Alkiomonistuksen avulla voidaan Örlanderin mukaan paitsi lisätä puiden kasvua myös vaikuttaa puiden muihin ominaisuuksiin, kuten puuaineen laatuun ja tuhonkestävyyteen.

Haasteena taloudellinen kannattavuus

Alkiomonistusta on tehty jo pitkään, mutta haasteena on ollut saada pitkälti käsityönä tehtävästä menetelmästä taloudellisesti kannattavaa. Nyt rakennettavassa pilottilaitoksessa alkiomonistus on Örlanderin mukaan pyritty automatisoimaan mahdollisimman pitkälle.

Pilottilaitoksen on määrä valmistua vuoden sisällä. Päätökset varsinaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta tehdään reilun kahden vuoden päästä.

Jos varsinainen tuotantolaitos päätetään rakentaa, tuottaa se Örlanderin mukaan 10–20 miljoonaa tainta vuodessa. Pilottilaitoksen tuotantovauhti on siitä 5–10 prosenttia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.