Valtakunnan metsien inventointi eli VMI täyttää tänä vuonna sata vuotta. Ensimmäisen inventoinnin maastotyöt aloitettiin vuonna 1921. Se oli suunniteltu puuvarojen, puuston kasvun ja metsänhoidollisen tilan toteamiseksi.

Sittemmin tiedon tarve ja tuotanto on laajentunut. Tällä vuosituhannella mukaan ovat tulleet muun muassa maankäytön muutokset ja metsien hiilivarastot.

”Nykyisin jokaisesta otospisteestä maastossa havainnoidaan yli 100 erilaista muuttujaa metsäluonnon monipuoliseksi kuvaamiseksi”, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

VMI-tiedot ovat osoittautuneet niin arvokkaiksi, että inventointeja on toistettu noin kymmenen vuoden välein. Tietoja on Korhosen mukaan tarvittu etenkin kansallisen metsäpolitiikan suunnittelussa, esimerkiksi metsäohjelmien laadinnassa.

Parhaillaan käynnissä on 13. inventointikierros, joka käynnistyi jo vuonna 2019. Maastokausi alkaa toukokuussa.

Juhlavuoden aikana VMI:n toimintaan pääsee tutustumaan muun muassa blogikirjoitusten ja sosiaalisessa mediassa (#VMI100) jaettavan materiaalin avulla.

Inventoinnille Metsäyhdistyksen ansioplaketti

VMI palkittiin torstaina Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla. Plaketti myönnetään organisaatiolle tai teolle, joka edistää metsien kestävää käyttöä ja siitä viestimistä.

”Valtakunnan metsien inventointi tuottaa nykyään laajalti avointa tietoa Suomen metsistä ja metsävaroista niin poliittista päätöksentekoa kuin käytännön toimijoita varten”, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu perusteli valintaa.

Tunnustuksen myöntämiseen vaikutti myös se, että Luonnonvarakeskuksen toteuttaman inventoinnin ympärille on kehittynyt vahvaa ja korkeatasoista tutkimusta. VMI-tieto on avointa kaikille, ja se toimii erinomaisena tietolähteenä myös kaikille metsissä työtään tekeville ja metsistä kiinnostuneille.

”Viime vuosikymmeninä metsäohjelmien tavoitteena on ollut metsätalouden kestävyyden turvaaminen niin, että taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja lisääntyvästi myös ilmastopoliittiset näkökulmat otetaan huomioon. Nämä painotukset näkyvät myös VMI:n nykyisin keräämässä tiedossa ja sen toteutustavassa”, Kari T. Korhonen totesi. Hän vastaanotti plaketin Metsäpäivien verkkolähetyksessä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.