Luonnonarvomarkkinan kehittymistä ovat hidastaneet tarjonnan käynnistymiseen, hinnoitteluun sekä kysynnän epävarmuuteen liittyvät tekijät, ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä todetaan. Selvityksen laati konsulttiyhtiö Sweco Finland Oy.
Luonnonarvohehtaarien tuottaminen edellyttää investointeja ja pitkäaikaisia sopimuksia, mutta markkinoilla ei ole vielä riittävästi toteutuneita kauppoja, julkisia hintareferenssejä eikä vakiintuneita ostajapolkuja laajemman markkinakysynnän ja -tarjonnan synnyttämiseksi.
Yksi ratkaisu tilanteen korjaamiseksi voisi olla luonnonarvopankki. Se hankkisi, kokoaisi ja myisi viranomaisten varmistamia luonnonarvohehtaareja ekologiseen kompensaatioon tai luontotekoihin.
Selvityksen mukaan luonnonarvopankki voitaisiin toteuttaa joko erityistehtäväyhtiömuotoisena luonnonarvopankkina tai rahastomaisena luonnonarvopankkina. Erityistehtäväyhtiömuotoinen malli soveltuu tilanteeseen, jossa valtiosta halutaan alkuvaiheen ankkuritoimija ja riskinkantaja. Rahastomainen luonnonarvopankki taas sopii tilanteeseen, jossa tavoitteena on koota pääomaa useilta julkisilta ja yksityisiltä rahoittajilta sekä rakentaa portfoliomaista luonnonarvohehtaarien tuotantoa.
Maksuhalukkuus selvitettävä
Selvityksen mukaan pankkia ei tulisi perustaa oletetun vapaaehtoisen kysynnän varaan, vaan ensin on testattava ostajien maksuhalukkuus. Perustamisen kannalta on olennaista, että luonnonarvohehtaareille syntyy riittävä ja riittävän maksukykyinen kysyntä.
Ennen pankin perustamispäätöstä tuleekin varmistaa kysyntä ja mahdollisten ostajien maksuhalukkuus. Esiselvityksessä voitaisiin tunnistaa halukkaita ostajia ja maanomistajia, kerätä ennakko-ostositoumuksia, testata sopimusmalleja, arvioida luonnonarvohehtaarien tuotannon kustannuksia ja tuottaa hintareferenssejä. Näin voitaisiin pienentää riskiä siitä, että luonnonarvopankki perustetaan ennen kuin markkinan kysynnästä, rahoituspohjasta ja käytännön toteutettavuudesta on riittävää näyttöä.
MTK kaipaa nopeita toimia
MTK pitää selvitystä hyödyllisenä avauksena, mutta muistuttaa samalla, että markkina on kehittynyt nopeasti selvitystyön aikana. Järjestön mukaan nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja kohteiden valmistelun tukemiseen.
Luontoarvojen ostajat haluavat järjestön mukaan nykyistä tarkempaa tietoa kohteiden potentiaalista tuottaa luonnonarvoyksikköjä. Jotta maanomistajien tarjonta saadaan näkyväksi, tarvitaan rahoitusta kohteiden kartoittamiseen, alkuselvityksiin, ennallistamissuunnitteluun ja ensimmäisten hankkeiden käynnistämiseen.
”Selvityksessä on hyvin tunnistettu se, että alkuriskiä tarvitsee jakaa eri osapuolten välillä, mutta sen korjaamiseksi ei voida odottaa vuosia luonnonarvopankkien käynnistymistä. Siksi kannattaisi nyt pikaisesti arvioida myös kevyempiä ratkaisuja kuin uusien pankkirakenteiden perustamista. Nyt esitetyt ratkaisut ovat markkinan kehitysvaiheeseen nähden liian raskaita ja siten kalliita”, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari tiedotteessa.
Järjestö korostaa, että luonnonarvomarkkinoiden hyväksyttävyys edellyttää oikeudenmukaista arvonjakoa.
”Luonnonarvomarkkinoita ei voida rakentaa maanomistajien kustannuksella. Jos esimerkiksi luonnonarvohehtaareja ostettaisiin luonnonarvopankkiin, josta ne myytäisiin edelleen, markkinaan syntyisi kallis välikäsi. Maanomistajille kuuluu reilu osuus markkinoilla syntyvästä lisäarvosta”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Lue myös
Tekoälymiljardööri osti 15 000 hehtaaria metsää Ruotsista – paikalliset varautuvat datakeskusten tuloon
Hiilinielujoustot jakavat Suomen meppejä – ”Täytyy katsoa, miten metsiä hakataan”
Kunnianhimo karisi – Ruotsi lähetti ennallistamissuunnitelmansa komissiolle
Millainen metsäelinkeino menestyy vuonna 2050? – VTT:n laatima Tulevaisuuskompassi kertoo
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään