Metsähallitus järjesti elokuussa Bioblitz-tapahtuman, jossa lajistoasiantuntijat etsivät Syötteen kansallispuistosta ja retkeilyalueelta eliölajeja 24 tunnin ajan. Tapahtumaan osallistui 50 eri eliöryhmien lajistoasiantuntijaa.
Tulokset valmistuivat tällä viikolla, kun vaikeimmin tunnistettavatkin lajit saatiin nimettyä. Kaikkiaan löydettiin 1 549 eri lajia. Niistä alueelle uusia oli 829, uhanalaisia ja silmällä pidettäviä 107. Eniten lajeja saatiin kokoon sienistä (285 lajia), toiseksi eniten kasveista (246 lajia) ja kolmanneksi eniten kovakuoriaisista (221 lajia).
Havaituista sienistä 94 oli kääväkkäitä ja muut 191 lajia pääasiassa helttasieniä ja muita lakkisieniä.
”Tänä vuonna Bioblitzin aikaan sieniä oli maastossa runsaasti, yleensä tilanne on ollut toinen. Kesällä ei ollut pitkiä kuivia jaksoja ja sadetta tuli riittävästi. Kansallispuistossa on monenlaisia elinympäristöjä, joista sieniä oli mahdollista löytää – vanhoja metsiä, lehtoja, soita, lähteitä ja puronvarsia”, sanoo sieniasiantuntija Tapio Kekki tiedotteessa.
Löytyneistä sienistä 170 oli Syötteen kansallispuistolle uusia.
”Aiemmin muita sieniä kuin kääpiä on selvitetty Syötteellä ilmeisen niukasti, joten puistolle uusia lajeja löytyi paljon”, Kekki toteaa.
Hyönteisiä vaikea löytää
Jäkäliä löytyi 192 lajia, joista 25 oli uhanalaisia. Yksi harvinaisimmista oli erittäin uhanalaiseksi luokiteltu sauvaneulajäkälä. Siitä on Suomesta aiempia havaintoja vain muutamasta paikasta.
”Laji kasvoi jopa runsaana Sotivaaran rinteen vanhassa kuusikossa ja sattuikin kaikkien kartoitukseen osallistuneiden suurennuslasin alle. Jäkälä on pienikokoinen, vain 1–2 millimetrin kokoinen, ja muistuttaa olemukseltaan nuppineulaa”, lajistoasiantuntija Tuomas Kallio Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä kertoo.
Hyönteisistä eniten löytyi kovakuoriaisia (221 lajia) ja kaksisiipisiä eli kärpäsiä ja sääskiä (172 lajia). Perhosia, pistiäisiä ja nivelkärsäisiäkin havaittiin useita kymmeniä lajeja kutakin.
”Hyönteisistä tuli pitkä lista lajeja, koska niiden lajimäärä Suomessakin on suuri. Bioblitzissä havaittujen lajien osuus koko Suomen lajistosta on kuitenkin pieni. Monia hyönteisiä on vaikea löytää, koska lajit ovat pieniä ja piilottelevia, liikkeellä vain tiettyyn aikaan kesästä tai elävät ainoastaan tietyssä, harvinaisessa mikroelinympäristössä”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg Metsähallituksen Luontopalveluista.
Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelualueella. Tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita ja harrastajia myös Metsähallituksen ulkopuolelta.
Viime vuonna Bioblitz järjestettiin Tiilikkajärven kansallispuistossa. Tapahtumassa tunnistettu lajimäärä nousi lopulta yhteensä 1 567 lajiin. Eniten lajeja saatiin putkilokasveista, yhteensä 254 lajia.
Ensi vuoden tapahtuma järjestetään todennäköisesti Seitsemisen kansallispuistossa.
Lue myös
Pallas-Yllästunturilla luvatonta moottorikelkkailua, voi häiritä lintujen pesintää
Muutosneuvottelut käyntiin Metsähallituksen Luontopalveluissa ja konserniyksiköissä, uhattuna 60 työpaikkaa
Nuuksion kansallispuistossa käynnissä lajikartoitusmaraton
Urho Kekkosen kansallispuisto täyttää 40 vuotta
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
On tämä hurjaa. Vuorokauden kun etsii niin alkaa löytymään jopa lajeja, joista aiempia havaintoja vain muutamasta paikasta.
Näiden löydösten pitäisi muuttaa käsitystä uhanalaisista lajeista tai ainakin johtaa jatkotutkimuksiin ”uhanalaisten” lajien osalta joita löytyy heti kun vuorokauden viitsii etsiä.