Metsäalalla toimihenkilöinä työskentelevät naiset pitävät työtään mielekkäänä ja arvostavat työnsä itsenäisyyttä ja työyhteisöjä. Samaan aikaan työhyvinvointia heikentävät tekijät, joista osa liittyy erityisesti naisten asemaan miesvaltaisella alalla, selviää Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin viime syksynä kymmentä metsätalouden eri tehtävissä työskentelevää naista eri puolilta Suomea. Haastatteluissa selvitettiin, mikä kuormittaa metsäalalla työskenteleviä naisia ja miten hyvinvointia voidaan parantaa.
Selvisi, että metsäasiantuntijoita kuormittavat ajoittain huomattavan suuri työmäärä, työn kausittaiset ruuhkahuiput ja puutteet työvälineiden toimivuudessa. Haastateltavat kertoivat metsäalan sisäänrakennetusta kiireen kulttuurista, sairaana työskentelystä sekä uupumuksesta perhearjen ja työkuorman alla. Erityisen huolissaan haastateltavat olivat nuorten naisten pärjäämisestä metsäalalla.
”Kokeneet haastateltavat sanoivat, että naisen pitää tehdä enemmän töitä, jotta hän saa oman paikkansa metsäalalta. Arviot vaihtelivat 1,5-kertaisesta 3-kertaiseen tai huomattavasti suurempaan. Arvostuksen saaminen voi jäädä silti haaveeksi”, kertoi Luken tutkija Marja Kallioniemi tänään torstaina järjestetyssä webinaarissa, jossa tutkimustuloksia esiteltiin.
Tutkimuksen rahoitti Metsämiesten säätiö sekä Luonnonvarakeskus (Luke).
”Oletko tulossa raskaaksi?”
Haastatteluissa kävi selväksi, että naiset kohtaavat metsäalalla edelleen työssään epäasiallisuuksia niin työyhteisön kuin asiakkaiden suunnalta.
”Kerrotaan vitsejä, käytetään harmillisen loukkaavia sanoja ja lauselmia. Ensimmäisessä haastattelussa kerrottiin, että sieltä tulee mitä vaan. Aika paljon on saunaehdotuksia, seurusteluehdotuksia, ulkonäön kommentointia. Kysytään, oletko tulossa raskaaksi. Aika vapaita sanomiset ovat”, Kallioniemi kertoo.
Työarkea rasittivat myös kärjistynyt julkinen metsäkeskustelu ja huono johtaminen.
Samanlaisista kokemuksista kertoi Metsälehden tämän vuoden alussa (Metsälehti 1/2026) metsäalan ammattilaisille tekemä kysely häirinnästä metsäalalla. Siihen vastanneista lähes 60 prosenttia kertoi kokeneensa metsäalan työtehtävissä häirintää, syrjintää tai epäasiallista käytöstä kahden viime vuoden aikana. Naisista häirintää oli kokenut yli 70 prosenttia ja miehistä lähes 50 prosenttia.
Miehiä kaivattiin julkistustilaisuudessa
Luken tutkimusprofessori Hilkka Vihinen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että työn johtaminen on tällä hetkellä ongelmissa myös muilla aloilla. Metsäala ei ole poikkeus.
Syy ei ole yksin etätyön ja automaation lisääntymisessä, vaan puutteita on vuorovaikutuksen ja tunteiden käsittelyn taidoissa.
”Onko työnjohtamisen lähtökohta, että vahdin ja valvon alaistani? Vai onko se, että luon ympäristön, jossa työntekijä pystyy antamaan parhaansa? Minusta se on enemmän tämä jälkimmäinen. Se vaatii nöyrää suhtautumista työhön”, Vihinen totesi.
Myös metsäalan toimintakulttuurissa on ongelmia.
”Jotakin kertoo se, että täällä webinaarisa on 42 ihmistä linjoilla ja miehet ovat selvä vähemmistö. Valitettavasti. Luulen, että puhumme nyt niille, jotka ovat jo tietoisia asiasta. Täällä pitäisi olla enemmän niitä, jotka ovat asemassa vaikuttaa tilanteeseen ja jotka eivät ehkä ole olleet tietoisia siitä, mikä asioiden tola on.”
Webinaarin osallistujien joukossa oli vain muutama mies.
”Naisten ei pidä muuttua, vaan työkulttuurin”
Metsäalan asiantuntijoita edustavan Meton puheenjohtaja Stefan Borgman esitti myös huolensa metsäalan työhyvinvoinnista ja työkulttuurista. Borgman peräänkuulutti, ettei työssä jaksamista voi sälyttää yksin yksilön vastuulle: vastuu työn oikeasta mitoituksesta, johtamisesta ja turvallisesta työympäristöstä kuuluu työnantajalle.
Pysäyttävimpänä tutkimustuloksena Borgman piti havaintoa, että naiset kokivat tarvetta muuttua ja kasvattaa paksumpi nahka metsäalalla pärjätäkseen.
”Työntekijän ei pidä kovettaa itseään pärjätäkseen huonossa työkulttuurissa. Työkulttuurin pitää muuttua sellaiseksi, ettei työntekijän tarvitse kestää epäasiallista kohtelua. Tämä on mielestäni yksi tämän tutkimuksen tärkeimmistä viesteistä koko metsäalalle”, Borgman totesi.
”Työaikaan ja työmääriin liittyviin haasteisiin pystymme vaikuttamaan osaltaan työehtosopimuksin. Sieltä löytyvät lääkkeet näihin asioihin. Mutta turvallinen työyhteisö ja hyvä työkulttuuri eivät synny pelkästään sopimuksilla. Ne vaativat meiltä kaikilta tekoja. Työnantajilta, esihenkilöiltä, työyhteisöiltä, työntekijöiden edustajilta.”
Tutkimuksen suositukset työhyvinvoinnin parantamiseksi
Tutkimuksen perusteella metsäalan toimihenkilönaisten työhyvinvointia voitaisiin vahvistaa erityisesti seuraavilla toimilla:
1. Panostetaan työuran alkuvaiheeseen. Perehdytys, mentorointi ja esihenkilön tuki ovat tärkeitä erityisesti työuran alkuvuosina.
2. Huolehditaan työn kohtuullisesta kuormituksesta. Työtehtävien tasapuolinen jakaminen ja realistiset tavoitteet tukevat jaksamista.
3. Puututaan epäasialliseen käytökseen nopeasti. Organisaatioissa tarvitaan selkeät toimintatavat konfliktien, häirinnän ja uhkaavien tilanteiden käsittelyyn.
4. Kehitetään työvälineitä ja järjestelmiä. Toimivat ohjelmistot ja yhteydet helpottavat toimihenkilöiden työtä erityisesti kenttäolosuhteissa.
5. Rakennetaan osallistavaa työkulttuuria. Osaamisen arvostaminen, asiallinen vuorovaikutus ja erilaisuuden hyväksyminen vahvistavat työhyvinvointia.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään