Joukko suomalaisia tutkijoita on julkaissut avoimen kirjeen, jossa kannetaan huolta Suomessa kaavailtujen lisähakkuiden vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Tutkijat epäilevät, että vaikutuksia koskeva tutkimustieto ei ole välittynyt päättäjille eikä suurelle yleisölle oikein.

Tutkijoiden mukaan suunniteltu puun käytön lisäys – noin 15 miljoonaa kuutiota vuodessa – ei hillitse ilmastonmuutosta vuosikymmeniin. Tämä johtuu siitä, että puunkorjuun lisääminen pienentää metsien hiilinielua, suurin osa metsästä korjatusta hiilestä vapautuu muutaman vuoden kuluessa ilmakehään, eivätkä uusiutumattomien materiaalien ja energian käytön korvaamisesta saatavat päästövähennykset ole riittävän suuria.

Lähivuosikymmeninä metsiä voitaisiinkin käyttää tehokkaimmin ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvattamalla metsien hiilivarastoa. Lisäksi voitaisiin lisätä puunkäyttöä pitkäikäisiin puutuotteisiin, joissa hiili säilyisi mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttäisi kuitenkin merkittäviä muutoksia metsätaloudessa.

Lahopuu ja vanhat metsät vähenevät

Kirjeessä korostetaan myös, että kasvava puunkäyttö, itse asiassa jo nykyinen käyttö, vaarantaa luonnon monimuotoisuuden. Suomessa on todettu 814 uhanalaista metsälajia. Ilman lisätoimia nämä todennäköisesti kuolevat sukupuuttoon. Niinpä nykyinenkään metsätalous ei ole kestävää ja on todennäköistä, että suunnitellut lisähakkuut lisäävät metsälajien uhanalaistumista.

Tärkeimpiä syitä uhanalaistumiselle ovat lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen. Yleisestä uskomuksesta poiketen lahopuun määrä on tutkijoiden mukaan valtakunnallisesti edelleen hieman laskenut viimeisen reilun vuosikymmenen aikana.

Niin lahopuun kuin vanhojen metsien vähentyminen on seurausta metsätaloudesta, tutkijat huomauttavat.

Keskustelua kaivataan

Kirjeellään tutkijat haluavat herättää kansallista ja kansainvälistä keskustelua puunkäytöstä. Käyttö tulisi asemoida ilmastovelvoitteiden täyttämisessä siten, että se palvelee globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamista vaarantamatta luonnon monimuotoisuutta.

Kirjeen on allekirjoittanut liki 70 tutkijaa. Mukana ovat muun muassa metsäekologian professori Jari Kouki, metsäekonomian professori Olli Tahvonen, meteorologian akatemiaprofessori Timo Vesala ja metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.