Tutkijat: Itärajan puolustus tarvitsee soita ja aarniometsiä

Itärajan sotilaallinen puolustus tarvitsee upottavia soita ja järeitä puita, kirjoittavat ympäristötaloushistorian dosentti Jan Kunnas ja dosentti, everstiluutnantti (evp) Juha Mäkinen Helsingin Sanomien Vieraskynä-artikkelissa.

Kaksikko ehdottaa, että EU:n budjetissa itärajan valvontaan osoitetuista kahdesta miljardista lisäeurosta osa käytettäisiin aarniometsien ja upottavien soiden suojeluun ja ennallistamiseen sekä tarpeettomien metsäautoteiden poistamiseen.

”Näin vahvistettaisiin itärajan maanpuolustusta vaikeuttaen samalla laitonta maahantuloa. Ennallistamistoimet edistäisivät myös Itä-Suomen työllisyyttä ja elinvoimaisuutta sekä rajaseutujen asuttuna pitämistä.”

”Sulan maan aikana upottavat suot muodostavat tehokkaan esteen. Tämä hyöty mitätöityy talvisin, vaikka talvisota osoitti, että ankarilla talvilla on myös puolustuksellisia hyötyjä. Siksi esteenä olisi hyvä olla myös järeää ja tiheää puustoa sekä pystyssä että maapuuna.”

”Puolustukselliselta kannalta epäedullisesti vedetyt metsätiet voivat kuitenkin mitätöidä soiden ja metsien estevaikutusta. Siksi on huomioitava myös, miten metsien ennallistamisella ja tieverkoston suuntauksella voidaan ohjata maahan pyrkiviä kulkemaan hallittavissa olevia reittejä pitkin.”

Kirjoittajat muistuttavat, että teitä pitkin kulkeminen osoittautui kohtalokkaaksi talvisodassa, kun suomalaispuolustajat tuhosivat neuvostoliittolaisdivisioonan Raatteentien motissa. Suomi saattoi siten keskittää lukumääräisesti heikommat voimansa puolustamaan helppokulkuisempaa Karjalan kannasta.

”Metsien ennallistaminen voitaisiin jo aloittaa paikallisilla ennallistamispiloteilla, joissa tutkitaan ennallistamistoimien toteuttamista kustannustehokkailla ja estevaikutuksia maksimoivilla tavoilla. Rajaseudullamme on runsaasti valtionmaita, joten toimiin päästäisiin nopeasti”, Kunnas ja Mäkinen ehdottavat.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.