Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmat puun riittävyydestä eivät huomioi kasvavia metsätuhoja, tutkijatohtori Samuli Junttila kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
Luken mukaan vuoteen 2045 saakka Suomen metsistä voidaan hakata koko maan tasolla keskimäärin 86,3 miljoonaa mottia runkopuuta vuodessa.
” Ilmastonmuutoksen takia kuivuusjaksot lisääntyvät, ja aiempaa lämpimämpien kesien myötä tuhoja aiheuttavilla hyönteisillä, kuten kirjanpainajalla, on paremmat lisääntymisedellytykset”, Junttila kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että Ruotsissa kirjanpainaja on vahingoittanut arviolta 7–10 miljoonaa kuutiota kuusta jo vuonna 2019.
”Tarvitsemme uusia menetelmiä, joiden avulla puiden kuolleisuutta voidaan seurata kattavasti ja mallintaa tulevia metsätuhoja. Metsätuhoihin liittyvät riskit ja epävarmuus tulevaisuudesta tulee myös ottaa huomioon metsäpolitiikkaa suunniteltaessa. Ilman sitä tietoa on mahdotonta arvioida, mihin Suomen puuvarat riittävät”, Junttila toteaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Taitaa osua harhaan. Kun metsätuhot ovat mittasuhteeltaan hiemankin merkittäviä, niin silloin puista tehdään kauppaa ja puut otetaan hyötykäyttöön. Tästä tehdään harvoin poikkeuksia ja hyvänä esimerkkinä oli Kylmäluoman alueen myrskytyhot vuodelta 2021 kun myrskypuut jätettiin maastoon. Pahimmillaan se voi johtaa laajamittaisiin hyönteistuhoihin kun ötökkäpopulaatio saa kasvuvauhtia luonnonsuojelualueen ötökkälingosta.
Samanaikaisesti normaalimetsien hakkuut joustaa kun metsäsektori haluaa auttaa tuhon kohteeksi joutuneita metsänomistajia. Lopputulemana poistuma ei edes myrskyvuosina ole tavanomaista korkeampi.
Juuri näin. Asta- ja Veera-myrskyjen jälkeen korjauskapasiteetti todella suurelta alueelta oli siellä. Muualla hakkuut saattoivat viivästyä vuodenkin. Tällaisia tilanteita varten puukauppasopimuksessa on yleensä 2 vuoden korjuuaika.