Tutkimus paljastaa: näätäeläinten kannat ovat kutistuneet

Näädän, kärpän ja lumikon kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea viime vuosikymmenten aikana, kertoo tuore tutkimus.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet näädän, kärpän ja lumikon elinympäristöjä koko Suomen laajuudelta. Lentolaserkeilaukseen ja lumijälkiin perustuva tutkimus tietoa siitä, miten metsärakenne ja maasto vaikuttavat lajien esiintymiseen.

“ Uuden tutkimusmenetelmän avulla saimme arvokasta tietoa, joka auttaa tunnistamaan näätäeläimille tärkeitä elinympäristöjä aiempaa laajemmin – ja jatkossa arvioimaan esimerkiksi maankäytön muutosten vaikutuksia niihin”, kertoo geoinformatiikan väitöskirjatutkija Pinja-Emilia Lämsä Aalto-yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin selviä eroja lajien välillä: näätä viihtyy tiheissä ja monikerroksisissa varttuneemmissa metsissä, kärppä puolestaan hyödyntää sekä metsiä että avoimempia alueita. Lumikon esiintyminen näyttää kytkeytyvän vähemmän metsän rakenteeseen ja enemmän maanpinnan kasvillisuuteen.

“Lumikko elää lähempänä maanpintaa ja käyttää lähes yksinomaan myyriä ravintonaan. Myyrien saatavuus saattaa siis olla sille maaston rakenneominaisuuksia tärkeämpi tekijä elinympäristöä valitessa”, Lämsä kertoo.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan kaikkien kolmen lajin kannat ovat laskeneet Suomessa monin paikoin viime vuosikymmenten aikana. Näädän kanta on Etelä-Suomessa pudonnut noin puoleen 1990-luvun tasosta – Pohjois-Suomessa kanta tosin on kasvanut merkittävästi.

Suomen kärppäkannasta on hävinnyt noin 84 prosenttia ja lumikkokannasta noin 70 prosenttia.

”Kyse ei ole pelkistä lyhytaikaisista kannanvaihteluista, vaan erityisesti kärpän ja lumikon kohdalla pitkäaikaisesta ja voimakkaasta taantumasta”, Lämsä sanoo.

Tarkkaa syytä ei vielä tunneta, mutta taustalla voivat olla esimerkiksi heikentyneet myyräsyklit ja metsien rakenteen muutokset.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.