Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna vajaat 1 300 uudistusalaa, yhteensä 2 200 hehtaaria. Tarkastuskohteet valittiin harkinnalla – ne kohdistettiin ensisijaisesti kuvioille, joiden päätehakkuusta oli kulunut neljä vuotta.

Lappia lukuun ottamatta uudistusaloista oli metsänhoitosuositusten mukaisia keskimäärin 87 prosenttia. Vaihtelua oli jonkin verran: esimerkiksi Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa suositusten mukaisten alojen osuus oli yli 90 prosenttia, kun Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa se oli reilut 70 prosenttia. Sen sijaan metsälain vaatimukset täyttyivät yli 90 prosentilla kohteista.

Sen sijaan Lapissa suositusten mukaisten uudistusalojen osuus jäi 45 prosenttiin. Liki 90 prosenttia aloista täytti kuitenkin metsälain vaatimukset.

”Hyvään uudistamistulokseen näyttäisi olevan sitä vaikeampi päästä, mitä ravinteikkaampi kasvupaikka on. Tähän voi olla syynä pintakasvillisuuden lisääntyvä kilpailu, mikä tukahduttaa viljeltyjä taimia ja toisaalta estää luontaisen kehityskelpoisen taimiaineksen syntymisen”, palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta arvioi.

Suurimmat syyt, miksi metsälain vaatimukset eivät uudistusaloilla ole täyttäneet, olivat työn tekemättä jättäminen ja taimien liian vähäinen määrä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.