Vapaaehtoisen hiilikompensaation kehittämisen tueksi tuotetaan tietoa ja työkaluja Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa

Hiilineutraaliuden tavoittelu on kasvattanut vapaaehtoisen päästöjen hyvittämisen kysyntää ja tarjontaa. Kotimaiset hiilimarkkinat ovat kuitenkin vielä käytännöiltään kirjavia ja niihin liittyvä tieto hajanaista.

Kiinnostus vapaaehtoiseen hiilikompensaatioon on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, kun sekä valtiot että muut toimijat pyrkivät hiilineutraaliuteen ja löytämään päästövähennysten lisäksi muita keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Vapaaehtoinen hiilikompensaatio tarkoittaa, että niin yksityiset kuluttajat, yritykset kuin organisaatiot – esimerkiksi kunnat – pyrkivät hyvittämään toiminnassaan aiheutuvat päästöt ostamalla markkinoilta eri tahojen tarjoamia päästövähennyksiä tai hiilensidontaa.

Globaalissa etelässä sijaitsevien hiilikompensaation tarjoajien oheen on viime vuosina tullut myös kotimaisia vaihtoehtoja erityisesti maankäyttösektorilla eli maa- ja metsätaloudessa ja muussa maankäytössä. Tällöin kompensaation tarjoajina ovat maanomistajat, kuten metsänomistajat ja maanviljelijät.

”Suomen vahvuus on, että meillä on todella vahva tietopohja maankäyttösektorista ja sen ilmastovaikutuksiin liittyvistä toimista. Nykyisinkin maa- ja metsätalouden ja kosteikkojen vapaaehtoisen hiilikompensaation parissa voidaan tehdä paljon. Haasteena kuitenkin on, että markkinoiden kehittymisestä huolimatta Suomen hiilimarkkinoiden käytännöt ovat varsin kirjavia ja markkinoilla toimivilla on jossain määrin toisistaan poikkeavia käsityksiä kompensaatiojärjestelmien lähtökohdista ja kriteereistä”, kertoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hankkeissa pilotoidaan ja arvioidaan hiilimarkkinoiden toimintaa

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2021 julkaisemasta esiselvityksestä ilmeni, että Suomen maankäyttösektorin vapaaehtoisen hiilikompensaation suurimmat kehitystarpeet löytyvät tarjottujen kompensaatiohankkeiden ilmastovaikutusten mittaamisesta, raportoinnista ja todentamisesta sekä niihin käytetyistä menetelmistä. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuudessa kehitetään näitä monin eri tavoin.

”Hiilimarkkinoiden osalta arvioidaan kotimaisten kompensaatiomarkkinoiden tilannetta, pilotoidaan hiilimarkkinoiden toimintaa maankäyttösektorilla, tuetaan toimijoiden järjestäytymistä sekä arvioidaan vapaaehtoisten markkinoiden toimien kehitystä ja talousvaikutuksia. Ilmastovaikutusten lisäksi huomioidaan myös luonnon monimuotoisuus sekä sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys”, Torniainen kertoo.

Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on alkuvuoden 2022 aikana käynnistynyt neljä kehittämishanketta ja yksi tutkimus- ja innovaatiohanke, joka keskittyy kuntien mahdollisuuksiin käyttää maankäyttösektorin nettohiilinieluihin perustuvaa kompensointia.

Käytännönläheiset kehittämishankkeet puolestaan kokeilevat metsätalouden ja maaperän hiilensidonnan menetelmiä. Hankkeissa arvioidaan myös laajemmin hiilimarkkinoiden taloudellisia vaikutuksia sekä edistetään hiilikompensaatioita tarjoavien toimijoiden yhteistyötä alan yhteisten pelisääntöjen kehittämiseksi. Selvitysten pohjalta on tarkoitus löytää parhaat keinot vapaaehtoisten päästökompensaatioiden luotettavuuden varmistamiseen.

Tietopalvelu pyrkii parantamaan läpinäkyvyyttä

Ympäristöministeriön vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden ohjauskeinoissa tulisi lainsäädännön sijaan lähteä liikkeelle kevyemmistä keinoista, kuten informaatio-ohjauksesta. Osana Hiilestä kiinni -kokonaisuutta Luonnonvarakeskus on toteuttanut vapaaehtoisia hiilimarkkinoita tukevan tietopalvelun, jossa hiilikompensaation tarjoajat, ostajat ja muut kiinnostuneet voivat kohdata.

”Projektissamme on toteutettu hiilikompensaatioinfo-verkkosivusto. Olemme keränneet sivustolle tietoa maankäyttöön liittyvistä konkreettisista keinoista, joilla Suomessa voi tuottaa ilmastohyötyjä. Tavoitteena on tarjota tarpeeksi tietoa, jotta vapaaehtoisen kompensaation ostamista harkitsevalla olisi mahdollisuus vertailla markkinoilla olevia palveluita ja tunnistaa sieltä laadukas palvelu. Tämän toivotaan toisaalta ohjaavan myös toimijoita tarjoamaan laadukkaasti toteutettua kompensaatiota”, kertoo hanketta vetävä Luonnonvarakeskuksen tutkija Emmi Hilasvuori.

Kesällä julkaistua sivustoa tullaan Hilasvuoren mukaan jatkossa täydentämään vähitellen. Syyskuussa julkaistaan laajempi versio, jossa edelleen helpotetaan kompensaatiokeinojen vertailua.

”Tällä alalla tapahtuu paljon, ja asiat muuttuvat nopeasti. Haluamme pitää sivuston ajankohtaisena myös tulevaisuudessa. Toiveemme on, että sivusto voisi toimia kommunikaatiokanavana, jossa tutkijat voisivat esittää puheenvuoroja ja jakaa tutkittua tietoa hiilikompensaatioon liittyen”, Hilasvuori jatkaa.

Hiilimarkkinoiden ja -kompensaatioiden kehittäminen koskee eri toimialoja, joten eri ministeriöiden tiivis yhteistyö alan toimijoiden kanssa on tärkeää. Torniaisen mukaan Euroopan unionista odotetaan syksyllä poistumayksiköiden sertifiointia koskevaa aloitetta.

”Aloite luo EU-tasoisen kehyksen hiiliyksiköiden kaupalle. Se kuitenkin todennäköisesti jättää jäsenmaille liikkumavaraa kehittää kansallisia toimenpiteitä. Tätä työtä jatkamme muiden muassa ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sidosryhmien kanssa”, Torniainen sanoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa