Venäjän Karjalassa metsäpalokausi päättyi virallisesti 1. lokakuuta. Sen aikana Karjalan tasavallassa todettiin 202 metsäpaloa 4 753 hehtaarin pinta-alalla, kertoo Petroskoissa ilmestyvä Karjalan Sanomat. Viime vuonna todettiin 145 metsäpaloa, joiden yhteispinta-ala oli 281 hehtaaria.
Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministeriön varajohtajan Ruslan Husjainovin mukaan metsäpalotilanne oli pahin heinäkuun lopulla ja elokuun alkupuolella, jolloin uusia paloja havaittiin jopa 20 vuorokaudessa. Tuolloin koko tasavallassa rajoitettiin oleskelua metsässä, ja muutamassa piirissä se jopa kiellettiin.
”Edellytyksenä metsäpalojen syttymiselle olivat pitkät sateettomat helteet. Palojen leviämiseen myötävaikuttivat kuivuneet karikkeet ja maapuut sekä palojen syttyminen vaikeapääsyisessä maastossa, kuten saarilla ja rämeillä”, Husjainov totesi.
Hänen mukaansa yli puolet eli 104 metsäpaloa tapahtui luonnollisista syistä eli ukkosten vuoksi. Ihmisen aiheuttamina syttyi 92 paloa ja ”tuotannollisista syistä” kuusi paloa.
Metsäpalojen sammutukseen osallistui huippukaudella yli 400 ihmistä ja toistasataa konetta.
”Metsäpalotilanteen pahetessa Karjalassa apuun tuli 24 savuhyppääjää Marin tasavallasta ja 49 savuhyppääjää Tjumenista. Palojen sammutuksessa auttoi myös hätätilaministeriön ja rajavartiohallinnon työntekijöitä, vapaaehtoisia sammuttajia ja paikallisia asukkaita, Husjainov kertoi Karjalan Sanomissa.
Tänä vuonna metsien ilmavalvontaan sekä suurten metsäpalojen sammutukseen käytettiin ensi kertaa pienoiskoptereita. Sitä varten Karjalaan oli ostettu 39 pienoiskopteria.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään