Ympäristölupa ratkaisee Finnpulpin jatkon

Kilpailijoita tiukemmat päästönormit saattavat jäädyttää Kuopioon kaavaillun biotuotehdashankkeen.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman (vas.) lupaa Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredriksonille, että kuitupuuta riittää, kunhan uusi tehdas valmistuu.

Finnpulpin johtoryhmään kuuluva Timo Piilonen rakensi viime vuosikymmenellä Metsä Botnialle sellutehtaan Uruguayhin – rajanaapuri Argentiinan rajusta vastustuksesta huolimatta. Kallaveden ranta-asujaimisto näyttää vähintään Argentiinan veroiselta haasteelta sellumiehille. Vastarinta on puettu huoleksi Kallaveden tilasta.

Finnpulp perusti ympäristövaikutusten arviointinsa päästönormeihin, jotka mukailevat Äänekoskelle tulevan Metsä Fibren biotuotetehtaan lupaehtoja.

Pohjois-Savon ely-keskukselle tämä ei riitä, vaan se vaatii Kuopion Sorsasaloon kaavaillulle suurtehtaalle osin tiukempia päästönormeja kuin Metsä Fibren tehtaalle. Luvan myöntää aluehallintovirasto avi. Päätöstä odotetaan tammikuussa.

Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson korostaa, että päästönormit voivat ratkaista tehtaan kohtalon.

”Toivomme lupaviranomaisilta tasapuolista kohtelua. Liian tiukat päästönormit voivat karkottaa sijoittajat.”

Fredrikson arvioi, että tehtaan rahoitusneuvottelut vauhdittuvat ensi vuoden alkupuolella, jos avi myöntää Finnpulpille parhaalla nykytekniikalla järkevästi saavutettavissa olevat päästörajat.

Siinä tapauksessa Finnpulp voisi käynnistyä vuonna 2020. Se olisi maailman suurin havusellua tuottava laitos, jonka tuotanto kohoaisi 1,2 miljoonaan tonniin vuodessa.

Lähes 3 500 ihmistä työllistyisi, lähinnä puunhankinnassa ja kuljetuksissa. Maakunnan bruttokansantuotetta suurtehdas kasvattaisi lähes miljardilla eurolla.

Jättipotti metsänomistajille

Itäisen Suomen metsäväelle Finnpulp olisi todellinen ilouutinen.

Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlmanille tärkeä tieto oli, että Finnpulpille kelpaa yhtä lailla kuusi- kuin mäntykuitupuu. Ensin mainitusta on tullut vakavaa ylitarjontaa, kun paperitehtaita on suljettu.

”Uusi sellutehdas mahdollistaisi välttämättömien harvennusten tekemisen nuorissa kuusikoissa. Esimerkiksi Pohjois-Savon yhdistys pystyisi toimittamaan Finnpulpille satoja tuhansia kuutiota kuusikuitua vuosittain”, Pekka Sahlman lupaa.

Nykyisistä metsäyhtiöistä riippumaton puunostaja parantaisi metsänhoitoyhdistysten ja itsenäisten sahojen toimintaedellytyksiä puumarkkinoilla ja vahvistaisi kilpailua puumarkkinoilla.

”Istutuskuusikot järeäytyvät nopeasti, kun niitä päästään harventamaan. Se tietäisi hyvää alueen sahoille, jotka ovat keskittyneet kuusen sahaukseen. Samalla metsänomistajien kantorahatulot karttuisivat”, Sahlman toteaa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa