Kannattaako omat tukit sahuuttaa?

Veimme kaksi erikokoista mäntytukkia sirkkelisahurin käsittelyyn ja selvitimme, millaista sahatavaraa tukkien sisästä kuoriutuu.

Kun talven metsäsavotat on paketoitu, kuitupinot myyty yhtiölle ja klapiurakka lopuillaan, lojuu tien varressa vielä parikymmentä tukkimitat täyttävää puuta. Jokunen tuulenkaato, pari pihapuuta ja muutama vanha komea siemenpuu. Pitäisikö ne pätkiä ja työntää hydraulihalkojan kitaan?

Toisaalta keväällä mielessä itää monenlaisia rakennusprojekteja. Piharakennuksiin, laitureihin ja kattoremontteihin tarvittaisiin monenmoista puutavaraa. Mitäpä jos veisin tukit sirkkelisahurille?

Juuri omaan tarpeeseen

Sirkkelisahausta ja puutavaran höyläystä Kokkolan Ullavassa harjoittava Janne Jylhä kannustaa ajatukseen.

”Varsinkin silloin, jos itsellä on jo mielessä jokin tietty käyttökohde sahatavaralle, on sirkkelisahaus järkevää. Voit sahuuttaa juuri omaan tarpeeseen sopivaa tavaraa.”

Näin pienemmällekin tukkierälle voi saada sitä paljon hehkutettua arvonlisää. Usein voidaan hyödyntää myös sellaisia rungonosia, jotka eivät olisi yhtiön myyntipinoon kelvanneet.

”Moneen käyttökohteeseen riittää esimerkiksi alle kolmen metrin mittainen sahatavara hyvin. Hieman lenkotyvisestä männystä katkaistaan usein pystykorjuussa järeä kuitupölkky tyvestä, mutta siitä voisi saada erinomaista oksatonta sahatavaraa omaan käyttöön”, Jylhä kertoo.

Kaksi erilaista tukkia teriin

Jos ei ole ollut sirkkelisahan vastaanottopäässä keräämässä tuoreita lankkuja ja lautoja, voi olla vaikea hahmottaa, millaista sahatavaraa tukeista voi saada. Selvittääksemme asiaa nostimme Jylhän sahapöydälle kaksi erilaista mäntytukkia.

Toinen tukeista oli oksaton tyvitukki. Sen pituus oli 4,9 metriä ja läpimitta latvasta 21 senttiä. Toinen tukki oli harvennusmetsästä tehty 3,7 metrin mittainen mäntytukki, jonka latvaläpimitta oli vain 13 senttiä, eli niin kutsuttu pikkutukki.

Tyvitukista kolme kuusituumaista lankkua

Ensimmäisenä syötämme sahaan järeämmän tyvitukin. Janne Jylhä arvioi, että tukista saadaan paras jalostusarvo sahaamalla siitä kuusi tuumaa, eli 150 millimetriä, leveitä lankkuja.

Ensin tukki sahataan kuuden tuuman levyiseksi ”pelkaksi”. Siitä päästään sahaamaan 50 milliä paksuja ja 150 milliä leveitä lankkuja. Niitä irtoaa pelkasta kolme kappaletta, tosin aavistuksen vajaasärmäisinä. Lisäksi tukista saadaan kaksi neljä tuumaa leveätä lautaa. Nekin olivat vajaasärmäisiä.

Entä paljonko lisäarvoa tuli tuotettua? Ruutupaperi esiin ja ynniköimään.

Tukin tilavuus oli 220 litraa, eli 0,22 kiintokuutiometriä. Hankintakaupalla myytynä tukista olisi kuudenkymmenen euron hinnalla saanut tuloa 13,2 euroa.

Nyt meillä on edessämme 14,7 metriä kuusituumaista vajaasärmäistä lankkua, jolle löydämme verkosta viitteellisen hinnan 3,2 euroa per metri. Eli lankkujen hinnaksi muodostuisi rautakaupasta haettuna 47,04 euroa. Päälle tulee 9,8 metriä lautaa, joille päättelemme hinnaksi yhteensä noin 5 euroa. Kokonaisuudessaan tukista saadun sahatavaran arvo on täten noin 52 euroa! Tässähän suorastaan rikastuu!

”Tietysti pitää huomioida tukkien kuljetus sahalle, sahaustyö, sahatavaran kuljetus takaisin ja taapelointi kuivausta varten”, toppuuttelee Jylhä.

Pikkutukista kaksi kakkosnelosta

Entäpä pikkutukki, joka ainakin hankintahakkaajalta olisi päätynyt kuitupuupinoon. Mitä siitä syntyy?

”Jos pikkutukki on suora, kuten tämä on, niin kyllä tästä kaksi kakkosnelosta, eli 100 milliä leveää ja 50 milliä paksua lankkua saadaan irti”, Jylhä arvelee.

Ja on oikeassa, sillä juuri nuo kakkosneloset pikkutukista sahauksen jälkeen kuoriutuvat, vajaasärmäisinä tosin. Mutta päästiinkö tienesteille?

Kuitupuupinossa 75 litran eli 0,075 kiintokuution kokoisesta pölkystä olisi saanut tuloa 30 euron kuutiohinnalla 2,25 euroa. Nyt tukista irtosi 7,4 metriä kakkosnelosta, jonka arvioimme maksavan rautakaupassa noin 1,5 euroa per metri. Pölkystä saatiin siten sahatavaraa yli yhdentoista euron arvosta. Sahaus viisinkertaisti pikkutukin arvon.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2021

Kommentit (8)

  1. Kaikki kannattaa jos ei kuluja laske. Mitä kustansi sahuu?

  2. Hyvä ja havainnollistava video!

  3. Tervehdys!

    Korjauksena videolla kerrottuun, että Ullavan alueellakin löytyy tällä hetkellä ostajia pikkutukille hankintakaupalla. Kannattaa siis kysyä ostajilta tätäkin mahdollisuutta.

    Sahauksen kustannuksista on kerrottu tarkemmin Metsälehti Makasiinissa ko. sahausjutun yhteydessä. Sahayrittäjät ry:n Timo Ripatti avaa siinä sirkkeli- ja rahtisahauksen kustannusrakennetta.
    Tässä kuitenkin karkea laskelma jutun kahden tukin sahauskustannuksesta.

    – Sahauksen hinta esim. 70 eur + alv / tunti.
    – Tunnissa sahuri sahaa noin 2 kuutiometriä tukkeja.
    – Tukkikuutiometrin sahaus maksaisi siten 35 euroa + alv.
    – Esimerkin tukkien tilavuus oli yhteensä 0,3 kuutiometriä.
    – 0,3 m3 x 35 eur/m3 = 10,5 euroa + alv.

    Eli esimerkin kahden tukin sahaukselle tulisi karkeasti laskien hintaa yhteensä 10,50 euroa + alv. Laskelma on suuntaa antava, ja hinnat ja tuotokset vaihtelevat varmasti sahureittain.

    Lisäksi on huomioitava, kuten Jylhän Janne videolla kertoo, että kustannuksia syntyy tukkien ja sahatavaran kuljettamisesta sekä taapeloinnista. Ja sahatavaran kuivumiselle on varattava aikaa, joka on huomioitava rakennusprojektin aikataulussa.

    Keväisin terveisin Karppisen Sami Metsälehdestä

  4. Itselle en alkaisi lenkoa tyveä sahata. Sehän vetelee heti vähän joka suuntaan. Saaneeko lautaa ruuvillakaan oikenee seinälle. Jos hyvää tavaraa haluaa, niin joka puusta tumppaa metrin tyveltä heti pois, että päästää juurenniskalta suorille syille.

  5. Polttopuut unohtui laskuista. Losoja tukista jää 30-40%, vaikka sahattaisiin vajaa särmäisinä. Oma saha hyvä, kun tulee aina yksittäisiä hyviä tukkeja, eikä viitsi laittaa niitä kuitujen joukkoon. Kieroista tukeista tulee kieroja lautoja. Laudoille ja lankuille on aina käyttöä!

  6. Parikymmentä vuotta sitten tehtiin 70 m2:n autotalli omista puista. Olihan siinä organisoimista: metsuri kaatoi puut, ajokone ajoi ne tien vartteen, tukkirekka ajoi ne rakennuspaikalle. Sitten tuli sirkkelisahuri laitteineen. Taaplattiin ja laatuluokiteltiin. Tuli höylääjä ja taas taaplattiin.

    Lopputulos oli huippulaatuinen julkisivupaneli, jollaista ei puutavaraliikkeestä saa. Hyvin on kestänyt maali.

    Järeän puutavaran pituudet määriteltiin etukäteen ja metsuri katkoi puut ohjeen mukaan. Ei tullut hukkaa.
    Kattoristikotkin tehtiin näistä puista. Kaivoin vanhat puurakenteiden normit ja mitoitin naulaamalla koottavat ristikot. Pätkin ja muotoilin ristikon osat. Eräs joutilas nuori mies naulasi ne kasaan.

    Kyllä hommassa puuhaa oli. Helpommalla olisi selvinnyt ostotavaralla, mutta sellaista julkisivulautaa yli 100-vuotiaasta männystä ei olisi saanut mistään. Kannatti tehdä.

  7. Mistä noita sahaajia löytyy, itse olen yrittänyt mutta ei sillä kuuluisalla kirveelläkään Keski-Suomesta löydy?

  8. Ainakin sahayrittäjien sivuilta voi hakea palveluntarjoajia. Lisäksi on paljon sivutoimisia sahureita, joiden tietoja ei välttämättä netin kautta löydy.

    https://www.sahayrittajat.fi/palvelut/

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat