6 kysymystä ensiharvennuksesta

Vaikka ensiharvennus ei suuria tuloja metsänomistajalle tuo, sitä ei kannata jättää tekemättä. Harventamaton metsä riukuuntuu ja tuottaa huonommin tukkia.

Kuusi sietää tiheää kasvatusasentoa ja reagoi voimakkaasti harvennukseen parantamalla kasvuaan. (Kuva: Erkki Oksanen/Luke)

1. Mitä ensiharvennus tarkoittaa?
Ensiharvennus on tasaikäisen metsikön kasvatuksessa ensimmäinen myyntipuuta tuottava hakkuu. Ensiharvennuksessa poistetaan noin puolet runkoluvusta ja kasvatettaviksi valitaan paraslaatuiset rungot. Puuston jatkokehityksen kannalta ensiharvennus on tärkein harvennushakkuu.

2. Mikä on ensiharvennuksen paras ajoitus?
Riittävän aikaisin, jotta puusto on elinvoimaista ja reagoi harvennukseen lisäämällä paksuuskasvuaan. Toisaalta riittävän myöhään, jotta puusto on järeytynyt myyntikelpoiseksi ja harvennus on taloudellisesti kannattava.
Tärkein kriteeri on puuston valtapituus. Kun taimikonhoito on tehty ajallaan, voidaan ensiharvennus tehdä 14–17 metrin pituudessa. Jos taimikonhoito on tekemättä ja puusto on tiheää, tulee ensiharvennus tehdä aiemmin, jo 10–11 metrissä.

Ensiharvennus tehdään Etelä-Suomessa puuston ollessa noin 30–40-vuotiasta ja Pohjois-Suomessa 10–20 vuotta myöhemmin.

Käytännössä puuston tiheys, koko ja elinvoimaisuus määrittelevät parhaan ajoituksen. Harvennusmallit auttavat ajankohdan määrityksessä.

3. Milloin ensiharvennus pitää viimeistään tehdä?
Ensiharvennus ei saa viivästyä niin, että latvukset supistuvat liikaa. Männyllä elävää latvusta tulee olla 40 prosenttia ja kuusella 50 prosenttia puun pituudesta.

4. Mitä tapahtuu, jos ensiharvennusta ei tehdä?
Metsikkö kasvaa enemmän, mutta huonompaa. Järeytyminen hidastuu, mutta pituuskasvu pysyy jokseenkin samana. Puusto siis riukuuntuu, ja tukkipuun tuotos jää pienemmäksi. Riukuuntuminen lisää merkittävästi lumituhoriskiä myös harvennuksen jälkeen.

Kuusi on varjoa sietävä puulaji, joka sopeutuu mäntyä ja lehtipuita paremmin tiheään kasvatusasentoon. Kuusi reagoi voimakkaasti harvennukseen, eli se lisää kasvuaan harvennuksen jälkeen.

Jos rauduskoivu on kasvanut liian tiheässä ja latvus supistunut, puun elpyminen on hidasta.

5. Paljonko ensiharvennuksessa pitää jättää pystypuustoa?
Männiköissä suositellaan jätettäväksi 1 000–1 200 runkoa hehtaarille, riippuen hakkuun ajoituksesta, kuusikoissa 900–1 000 ja rauduskoivikoissa 700–800 runkoa. Hieskoivikot kasvatetaan tiheämpinä, koska ne eivät lisää kasvuaan harvennuksen jälkeen yhtä hyvin kuin rauduskoivikot.

Puulajista riippumatta kasvamaan jätetään hyvälaatuiset ja elinvoimaiset puut.

6. Paljonko ja millaista puuta ensiharvennukselta tulee?
Kertymä on 40–70 kuutiota hehtaarilla riippuen mihin tiheyteen taimikonhoito tehty – taimikonhoito pienentää kertymää mutta lisää puuston järeyttä.

Ensiharvennuskertymän jakautuminen kuitupuuksi ja energiapuuksi on aina leimikko- ja kysyntäkohtaista. Osalla leimikoista kerätään pelkästään kuitupuuta, osalla sekä kuitu- että energiapuuta ja osalla kaikki hakataan energiapuuksi. Tiheän metsikön ensiharvennus joudutaan tekemään aikaisemmin, silloin kertymä voi olla pelkästään pieniläpimittaista energiapuuta.

Mikäli taimikonhoito on tehty oikeaan aikaan ja oikeaan tiheyteen, myös pikkutukkia voi kertyä pieniä määriä.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2017

Kommentit (1)

  1. Kuva näytti kakkosharvennukselta.Litrakoko jotain 80-100litraa.Pärjääköhän kaksi konetta (hakkuu ja ajo) litrakoko 30-40litraa.Hakkuussa 1000 runkoa kahdeksassa tunnissa 30-40kiintoa. Monesti ennakkoraivuu tekemätä…Tienvarteen n.11-14e?

Metsänhoito Metsänhoito