Ajankohtainen | Tutkittavana metsäopiskelijat

Minkälaisia ensi syksynä metsäopintonsa aloittavat nuoret ovat? Sen Suomen Metsäyhdistys haluaa selvittää.

Sirpa Kärkkäinen on ollut välittämässä nuorille tietoa metsäalasta parikymmentä vuotta. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Sirpa Kärkkäinen on kohtalaisen tyytyväinen. Metsäopintoihin on riittänyt tänä vuonna hyvin hakijoita. Kärkkäinen työskentelee nuorisoviestinnän johtavana asiantuntijana Suomen Metsäyhdistyksessä ja seuraa tarkasti metsäalan vetovoimaa.

”Tämä muutaman vuoden jatkunut hyvä trendi tuntuu jatkuvan. Toki lisää hakijoita tarvitaan, mutta ihan hyviltä hakijamäärät näyttävät”, hän summaa.

Tilanne on toinen kuin 2000-luvun lopulla, jolloin tehtaita lakkautettiin ja opinto-ohjaajat eivät uskaltaneet suositella metsäopintoja. Tällä hetkellä metsä, puutuotteet ja puurakentaminen kiinnostavat, mutta se ei silti näy hinkuna metsäalan ammatteihin. Opiskelupaikat täyttyvät, mutta kilpailua saisi olla enemmän. Esimerkiksi ensi syksyksi metsäalan perustutkinnon aloituspaikkoja on runsaat 600, mutta ensisijaisia hakijoita reilut 500.

Mikä saa nuoret hakeutumaan metsäalalle, miten he metsää arvottavat ja minkälaisin odotuksin he tulevana syksynä aloittavat opintonsa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta Suomen Metsäyhdistyksen ja Työtehoseuran tutkimuksessa. Metsämiesten Säätiön rahoittama kysely tehdään opintojen ensimmäisillä viikoilla toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston metsäopinnot aloittaneille. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty yhtä aikaa kaikilla koulutusasteilla.

Vastaako viestintä todellisuutta?

Yksi tutkimuksen tavoitteista on selvittää, minkälainen mielikuva metsäopintonsa aloittaneilla on tulevasta työstään ja vastaako se työelämän tarpeita. Kärkkäistä kiinnostaa, osataanko metsäalasta viestiä nuorille houkuttelevasti mutta totuudenmukaisesti. Esimerkiksi metsässä tehtävä työ on huomattavasti vähentynyt, mutta silti metsäalan viestinnässä usein saapastellaan metsässä.

”Emme ehkä osaa houkutella oikeilla asioilla niitä, keitä tarvitsemme metsäalalle. Sellaiset, jotka haluavat tehdä bisnestä, joita tarvitaan metsäteollisuudessa ja -taloudessa, eivät välttämättä tule alalle, koska luulevat joutuvansa rämpimään metsässä, vaikka oikeasti työ on siistiä sisätyötä”, Kärkkäinen pohtii.

Mielenkiintoista on myös, pitävätkö 2000-luvulla syntyneet metsäopiskelijat erilaisia asioita työssään tärkeinä kuin menneiden vuosikymmenten ammattilaiset. Kärkkäinen arvelee, että se on mahdollista.

”Sodanjälkeisellä metsäammattilaissukupolvella oli eetos nostaa Suomi jaloilleen. Nyt puhuttavat ilmastonmuutos ja monimuotoisuus, joista nuoret ovat tietoisia. Luulen, että heillä voi olla luontainen taipumus katsoa metsää monesta näkökulmasta.”

Tutkimustuloksia nuorten metsäopiskelijoiden ajatuksista saadaan vuoden kuluttua kevättalvella.

Satoja paikkoja metsäopintoihin

  • Metsäalan opiskelupaikkoja on ensi syksynä lähes tuhat ja ensisijaisia hakijoita runsaat 1 300.
  • Metsäopintoja tarjoaa Suomessa kaksi yliopistoa, kuusi ammattikorkeakoulua sekä noin 20 ammattillisen koulutuksen järjestäjää.
  • Eniten vuosittain koulutetaan metsäkoneenkuljettajia.Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että metsäopiskelijoista tehtävän tutkimuksen rahoittaa Suomen Metsäsäätiö. Oikea rahoittaja on Metsämiesten Säätiö.

Metsänhoito Metsänhoito