Haastattelu | Pankkimaailman näkökulmaa

Yhdistysten tulisi olla yhtenäisempi ketju, sanoo metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan uusi johtaja Jarkko Ruokonen.

Jarkko Ruokonen tuo yhdistysmaailmaan pankkimaailman kokemusta. (Kuvaaja: Kimmo Metsala)
Jarkko Ruokonen tuo yhdistysmaailmaan pankkimaailman kokemusta. (Kuvaaja: Kimmo Metsala)

Jarkko Ruokosesta piti tulla metsänhoitaja – ja melkein tulikin. Hän aloitti Joensuun yliopistossa metsäopiskelijana, mutta taloustieteen sivuopinnot veivät mukanaan ja metsätieteistä riitti välitutkinnoksi sanottu kandivaihe.

Kauppatieteet johtivat Helsingin pankkimaailmaan, josta Ruokonen paluumuutti viime talvena Lappeenrantaan, ensimmäiseen oikeaan metsäalan työpaikkaansa. Ja suoraan varsin tukevalle paikalle, metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan johtajaksi. Siirtymäkauden ajan hän tosin työskenteli liiketoimintajohtajan nimikkeellä.

”Pankkimaailmassa pelattiin isoilla pelimerkeillä, metsäalassa taas kiinnostaa konkreettisuus. Rahoitusmaailmankin voi kokea eettisesti oikeaksi, hyvien asioiden edistämiseksi.”

Selviä ajattelutapaerojakin löytyy.

”Metsäalalla ei aina ajatella liiketoimintaa ykkösasiana. Mutta tulosta pitää tehdä, jotta toiminta jatkuu ja sitä voi kehittää.”

Kohti yhtenäistä ketjua

Pankkikokemuksensa perusteella Ruokonen haluaisi nähdä yhdistyksetkin entistä yhtenäisempänä ketjuna.

”Palvelukulttuuria tulisi yhtenäistää niin, että paketti olisi samantyyppinen riippumatta siitä, missä päin Suomea yhdistyksen jäsenen metsät sijaitsevat tai mikä yhdistys häntä palvelee.”

Ruokonen vertaa, että pankkimaailmassa organisaation keskusyksikkö tarjoaa vahvan tuen.

”Nykyisellään yhdistykset ovat moninainen porukka, ja palvelumalleissa on vaihtelua. Siksi tarvitaan vahva keskusorganisaatio koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan toimintatapoja.”

Keskusorganisaatiolla hän tarkoittaa ennen kaikkea Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:tä. Koordinoinnin taas tulee liittyä esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämiseen, markkinointiin ja viestintään.

Ketjumaisuus haastaa etenkin pieniä yhden pitäjän yhdistyksiä, joilla voi olla vaikeuksia ylläpitää laajaa palvelupakettia. Yhdistyksiä on 59 ja Ruokonen uskoo, että fuusioita vielä tulee.

Digiloikkia otettavana

Ruokosen mielestä digitalisaatiota pitäisi hyödyntää enemmän.

”Metsäala ei ole pystynyt ottamaan sellaisia loikkia kuin muilla aloilla on tapahtunut. Järjestelmien tulee ennakoivasti ehdottaa hoitotoimenpiteitä metsäasiantuntijalle ja suoraan metsänomistajalle.”

Yhdistys on parhaimmillaan niin täyden palvelun talo kuin metsäalalla voi olla. Ruokosen visiossa yhdistyksiin liitetään mielikuva yli tuhannen hengen ammattilaisorganisaatiosta, joka on metsäalan paras ja halutuin työpaikka.

”Työnkuva on metsäalan monimuotoisimmasta päästä, ja osaamista on hyvin laajasti. Uusia palvelutuotteita syntyy esimerkiksi hiilensidonnan ympärille, ja niiden tarjonnassa yhdistystenkin tulee olla mukana.”

Ruokonen pitää oven avoimena sille, että palveluja tarjottaisiin aiempaa enemmän myös rahastoille ja muille isoille metsänomistajille.

Tulevaisuuden malli

Ruokosen nimitys saattaa olla airut tulevaisuudesta. Perinteisesti metsänhoitoyhdistykset ovat olleet metsäammattilaisten johtamia, mutta mitä isompiin yhdistyksiin mennään, sitä enemmän tarvitaan johtamisen ammattilaisia.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalassa on kolmisenkymmentä toimihenkilöä, 12 vakituista metsuria ja sopimusurakoitsijoilla henkilöstöä viitisenkymmentä. Koko konsernin liikevaihto on noin 20 miljoonaa. Yhdistyksen osuus siitä on kuutisen miljoonaa, loppu on korjuupalvelua hoitavan tytär-yhtiön Karjalan Mänty Oy:n liikevaihtoa.

Kaakkois-Suomen metsäteollisuuskeskittymässä puulla on kysyntää. Yhdistys auttaa metsänomistajia, että kaikille leimikoille löytyy ostaja. Ruokonen pitääkin hyvää palvelua tärkeämpänä kuin yhdistyksen isoja tuottoja.

”Minunkin onnistumistani mitataan metsien hoidon tasolla.”

Jarkko Ruokonen

  • 39-vuotias
  • kauppatieteiden maisteri ja metsätieteiden kandidaatti
  • muuttanut Helsingistä Lappeenrantaan
  • kotoisin maa- ja metsätilalta Nuijamaalta
  • työskennellyt 13 vuotta Osuuspankkiryhmässä
  • perheessä vaimo ja kolme lasta
  • harrastaa mailapelejä, kuntopyörälaji spinningiä, suunnistusta ja metsästystä

Metsänhoito Metsänhoito