Ladataan...
Emeritusprofessori Lähde vastaan tuore tohtoriväitös – Ovatko pienaukot jatkuvaa kasvatusta?
Jatkuvassa kasvatuksessa syntyy parhaiten taimia, kun ylispuusto on harvaa, kertoo tuore väitöstutkimus. Telamuokkaus voi olla kannattava keino tukea männyntaimien syntyä.
Tilaajille
Edellisen omistajan toimesta metsäsässäni oli tehty pari pienaukkoa. Metsä pääosin männikköä ja VT pohjat. Ilmeisesti mitään muokkausta niihin aukkoihin ei ole tehty. Kymmenessä vuodessa niihin ei montaa tainta ollut noussut ja suurin osa niistäkin oli hirville maistunut. Kun hakkuutin ympäriltä metsän pois ja tökin niihin pienaukkoihin taimia muokkaamattomaan maahan, niin nyt näyttäisi jonkinlainen metsä niihinkin syntyvän mutta aukko paikkoja jää edelleen. Nyt 15v ikäisissä pienaukoissa on huomattavasti heikompi taimikko kuin 5v sitten niiden ympärille istutetuissa alueissa. Ja ero vaan kasvaa tulevina vuosina.
Sekä tutkijat että jk-kannattajat korostavat, että taimia syntyy hyvin varsinkin kun harvennetaan reippaasti. Jostain syystä lakirajaa kuitenkin pelätään, miksi? Lakirajan alituksen jälkeen laki vaatii, että taimia syntyy. Eikö niitä synnykään tarpeeksi?
Lakirajoille hakkuu on kuin housuunsa lorottaisi. Jos kattavaa taimettumista ei heti tule, heinikkohan valtaa alat. Ja tuuli/lumituhojen riskit…
Jotta telamuokkaus onnistuisi pitää puuston olla niin harvaa, että ajokone mahtuu siellä ajelemaan kuten Peltola toteaa: ”maanpinnan rikkoutumiseksi on suotavaa ajella vähän ympäriinsä”.
Puiden väli siis vähintään 5m ja tiheys korkeintaan 400/ha.