Haastattelu | Maailma janoaa metsätietoa

Suomalaisen metsäntutkimuksen kansainvälisyys heikentyy samalla kun metsätietoa tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan, Risto Päivinen sanoo.

Tuoreen selvityksen mukaan suomalainen metsäntutkimus tekee yhteistyötä etenkin Ruotsin, Yhdysvaltojen, Saksan ja Britannian kanssa. Suomen kanssa pisimmän yhteisen rajan omaavan naapurin eli Venäjän suuntaan yhteistyö on vähäisempää. Päivisen mukaan metsäntutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa olisikin syytä lisätä. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Tuoreen selvityksen mukaan suomalainen metsäntutkimus tekee yhteistyötä etenkin Ruotsin, Yhdysvaltojen, Saksan ja Britannian kanssa. Suomen kanssa pisimmän yhteisen rajan omaavan naapurin eli Venäjän suuntaan yhteistyö on vähäisempää. Päivisen mukaan metsäntutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa olisikin syytä lisätä. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Ilmastonmuutokseen varautuva maailma janoaa metsätietoa, mutta samaan aikaan suomalaisen metsäntutkimuksen kansainvälinen asema hiipuu. Näin kertoo metsäasiantuntijayhtiö Tapion, Oxfordin yliopiston ja suomalaisten metsäntutkimusorganisaatioiden yhteisselvitys.

Yhtälö ei ole hyvä, sanoo Tapion neuvonantaja, emeritusprofessori Risto Päivinen. Selvityksen perusteella suomalaisen metsäntutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt, mutta on yhä alemmalla tasolla kuin muissa metsäntutkimuksen suurmaissa.

Vain hieman yli puolet suomalaisista metsäjulkaisuista tehdään yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

”Sekä kotimaassa että Euroopan foorumeilla tarvitaan lisää metsätietoa, ja joukossa pitäisi olla enemmän myös suomalaisista lähtökohdista tehtyjä tutkimuksia”, Päivinen toteaa.

Perussyy kansainvälisyyden nihkeään kehitykseen löytyy yleisistä tutkimusmääristä. Metsäntutkimuksen kokonaismäärä on kasvanut Suomessa hitaasti. Hitaampaa selvityksen maista metsäntutkimusmäärän kasvu on ollut ainoastaan Japanissa.

”Peiliin pitää katsoa. Tutkimusrahoituksen leikkauksista on uutisoitu tiuhaan Suomessa. Tämä (metsäntutkimuksen tilanne) on osa samaa suurta kuvaa.”

Laatu, tehokkuus ja kustannukset

Miksi kansainvälinen yhteistyö on niin tärkeää tutkimuksessa?

”Se parantaa tutkimuksen laatua ja tehokkuutta.”

Päivisen mukaan kansainvälisessä yhteistutkimuksessa tutkimuskustannuksia pystytään jakamaan ja tutkimusaineistoja analysoimaan tehokkaammin.

Metsätieteissä on monia haaroja, joita tutkii Suomessa vain muutama ihminen. Kansainvälisessä yhteistyössä tiettyä tutkimusaihetta pohtii suurempi tutkijajoukko, mikä takaa tutkimuksen laatua.

Metsätiedon kysyntä korostaa myös tutkimuslaadun ykköstakeen eli tieteellisen vertaisarvioinnin tärkeyttä. Kansainvälinen tutkijajoukko oikaisi juuri Nature-tiedesarjan viimevuotista julkaisua, jossa metsien hakkuiden laskettiin lisääntyneen Euroopassa 69 prosenttia. Oikea lukema oli kuusi prosenttia.

”Metsät merkitsevät eri maissa erilaisia asioita, joten kansainvälinen yhteistyö tuo tutkimukseen erilaisia näkökulmia.”

Päivisen mukaan kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia kuin puhtaan kotimaiset. Vaikuttavuus taas on edellytys kansainvälisen tutkimusrahoituksen saamiselle.

Monen maan yhteistyönä tekemä tutkimus tuo uskottavuutta esimerkiksi EU-tasolla, eikä tutkimusta nähdä vain yhden unionin jäsenmaan kantana.

Ruotsi Suomea edellä

Yleisesti ottaen metsää on tutkittu viime aikoina paljon, sillä metsäntutkimusjulkaisujen kansainvälinen kokonaismäärä on 2000-luvulla viisinkertaistunut. Määrällisesti eniten metsäntutkimusta tehdään Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Näissä maissa metsäntutkimukseen on monipuolisesti mahdollisuuksia, kun metsävyöhykkeet vaihtuvat jo oman maan sisällä.

”USA:ssa on sekä suomalaista metsää että turkkilaista metsää”, Päivinen kuvailee.

Euroopan johtaviin metsäntutkimusmaihin lukeutuvat Saksa, Britannia, Ranska.

”Ruotsi on metsäntutkimusjulkaisumäärissä Suomea edellä ja kasvattanut eroa viime vuosikymmenellä.”

Päivisen mukaan Suomessa pitää jatkossa panostaa niin tutkimusresursseihin, kansainväliseen yhteistoimintaan kuin tutkijoiden liikkuvuuteen.

Päivinen itse ehti työurallaan toimia pitkään muun muassa Euroopan metsäinstituutin johtajana. Hän sanoo, että kiinnostus kansainvälisyyteen on todennäköisesti peräisin jo äidiltä.

”Äiti oli esperanton harrastaja (kansainvälinen erikoiskieli) ja hänellä oli saksankielisissä maissa kirjeenvaihtoystäviä. Erilaisiin ihmisiin tutustuminen rikastaa aina ajatusmaailmaa.”

Metsälehti on osa Tapio-konsernia.

Risto Päivinen

  • 68-vuotias
  • Emeritusprofessori, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori
  • Toimii nykyisin Tapion neuvonantajana.
  • Oli pitkään Euroopan metsäinstituutin (EFI) johtaja.
  • Paluumuuttaja Järvenpäässä.
  • Viettää paljon aikaa mökillä Pohjois-Karjalassa, jossa käytännön metsätöinä polttopuiden tekoa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito