Hannun hintaseuranta: metsätiloja myyty selvästi vuodentakaista vähemmän

Koko maassa metsämaan keskihinta on ollut 2895 euroa hehtaarilta, kun vastaava luku oli vuosi sitten 2738 euroa.

Myyntikohteiden kuvailuissa ollaan välillä hyvin niukkasanaisia. Joskus kuvauksessa saattaa lukea esimerkiksi vain "sekametsä". Kuva: Mikko Häyrynen
Maakunta Kaupan Myyty Myyty Taimikot Hakkuu- Puusto Tukki- e/ha e/m³ Hinta Puusto-
kpl kpl ha % kypsät % m³/ha kerroin kerroin
Varsinais-Suomi 13 16 309 36 21 101 44 5337  53 1,08  1,45
Satakunta 19 15 427 30 6 113 26 4498 40 0,99 1,33
Häme-Uusimaa 24 15 318 34 15 126 40 5906 47 1,10 1,42
Etelä-Karjala 32 17 408 28 11 123 36 4898 40 0,98 1,21
Kymenlaakso 28 16 370 35 7 86 31 3600 42 0,95 1,36
Pirkanmaa 43 30 892 21 17 124 40 4748 38 1,01 1,18
Etelä-Savo 54 40 1199 33 10 112 34 444 40 0,94 1,19
Etelä- ja Keski-
Pohjanmaa
 120  69 1975 30 11 86 23 2498 29 0,87 1,07
Keski-Suomi  65  44 1340 35 10 95 32 3584 38 0,87 1,09
Pohjois-Savo 51 31 1253 23 13 107 27 3358 31 0,80
Pohjois-Karjala  73  38 1169 25 12 120 30 3575 30 0,90 1,07
Kainuu  34 25 1241 27 8 74 20 1527 21 0,84 1,02
Pohjois-Pohjanmaa  119  76 2779 21 10 86 18 1928 23 0,93 1,10
Lappi  51  35 2290 23 10 63 14 1096 17 0,90 1,10
Koko maa  726  467 15970
Lisäys 6. kk  108  97 3562

 

 

Kesäkuulla markkinoille tuli uusia metsätiloja lähes puolet vähemmän kuin toukokuulla. Koko vuoden saldo on nyt 726 kohdetta, mikä on lähes sama määrä kuin vuosi sitten.

Maakunnista kärjessä ovat Pohjanmaan maakunnat ja Pohjois-Karjala. Vähiten myytävää on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Valtaosa kaupan olevista kohteista, eli 73 prosenttia, on kerätty metsätilat.fi-sivustolta.

Häme-Uusimaalla korkein hintakerroin, Pohjois-Savossa matalin

Uusia kauppoja tehtiin kesäkuun aikana 97 ja koko alkuvuoden kauppamäärä on nyt 467. Se on selvästi vuodentakaista vähemmän. Maakunnista kärjessä ovat Pohjanmaan maakunnat ja Keski-Suomi.

Kesäkuun suurin kauppa tehtiin Juvalla Etelä-Savossa sijaitsevasta 191 hehtaarin suuruisesta kohteesta. Kauppahinta oli 820 000 euroa ja ostaja metsäkiinteistöihin erikoistunut sijoitusyhtiö.

Hintakerroin kuvaa markkinaehtoista kokonaisarvon korjausta. Se on korkein Häme-Uusimaalla, jossa maksetaan keskimäärin 10 prosenttia summa-arvoa enemmän. Muut yli yhden kertoimet maakunnat ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.

Pienin hintakerroin 0,80 on Pohjois-Savossa: maakunnassa on tehty monta Vapon turvemaavaltaisten metsämaiden myyntikauppaa.

Pystyrivit kuvaavat yhden hehtaarin alueella olevaa puumäärää kuutioina. Vaakarivi kertoo, kuinka paljon yhdestä hehtaarista on maksettu kaupoissa. Taulukko: Hannu Liljeroos

Suursijoittajat kilpailevat hyvistä kohteista

Rahastot ja metsään sijoittavat yhtiöt ovat olleet koko alkuvuoden aktiivisia ostajia. Näiden osuus koko myydystä metsämaan alasta on noin kolmasosa.

Seurantakaupoissani on liikkunut kaupparahaa noin 46 miljoonaa euroa. Tästä rahasta on rahastojen ja sijoitusyhtiöiden osuus noin 17 miljoonaa euroa.

Kolme suurinta ostajaa ovat Tornator-yhtiö, OP-metsänomistajarahasto ja Forest Holding Finland I Ky-yhtiö.

Kilpailu hyvistä kohteista vaikuttaa kiristyneen. Suursijoittajat haalivat ostettavaa entistä laajemmalta alueelta, ja ostokohteiden kokokin on pienentynyt. Hintatason tarkastelu on kuitenkin parempi tehdä myöhemmin, kun aineistoa on enemmän koossa.

Koko maassa metsämaan keskihinta on 2895 euroa hehtaarilta, kun vastaava luku oli vuosi sitten 2738. Pitää kuitenkin muistaa, että maakuntakohtaiset kauppamäärät vaihtelevat.

UPM on pitkän hiljaiselon jälkeen tuonut markkinoille suursijoittajia varten kolme isoa tilaryhmää Kainuusta. Tilojen yhteisala on noin 21 000 hehtaaria.

Kauppakohteiden esittelyt erikoisia

Muutamat välittäjät ovat kovin niukkasanaisia myyntikohteidensa esittelyssä. Erään Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan 95 hehtaarin tilan metsän kuvauksessa lukee vain sekametsä. Ja myyjä on Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton laatuyritys.

Myytävillä metsätiloilla on myyjien mukaan mitä moninaisimpia erityisarvoja. Keski-Suomessa haetaan eräälle kohteelle lisäarvoa sillä perusteella, että tilalla sijaitsee luonnonravintolammikko.

Kommentit (4)

  1. Hintakerroin – onko sen laskennassa käytetty summa-arvoa vai kokonaisarvon korjauksella vähennettyä ”pienempää summa-arvoa”, jota jäkimmäistä myös käyväksi arvoksi kutsutaan? Hannun hintaseuranta on aivan uskomaton tietolähde, mutta täällä on termit hiukan hakusessa.

  2. Hannu Liljeroos

    Lasken hintakertoimen kauppahinnan ja summa-arvon suhdelukuna. Lasken siis ensin yhteen kauppojen kauppahinnat ja vastaavien kauppojen summa-arvot. Näin saan tulokseksi hintakertoimen, mikä kuvaa markkinaehtoista kokonaisarvon korjausta.
    Hintakertoimen laskennassa kauppojen kokoa painotetaan. Ja sa ma koskee muitakin laskemiani tunnuslukuja.

  3. Kiitos vaan Hannulle, mutta miksi selvään kysymykseen on niin vaikea vastata? Samaa asiaa mietin itsekin kuten tammenterho.

    Käytetäänkö hintakertoimen lähtöarvona koko summa-arvoa vai arvokorjattua ns. käypää arvoa?

  4. Hannu Liljeroos

    Nämä termit sotkevat osaltaan. On vain yksi summa-arvo. Ei ole mitään ”pienempää summa-arvoa”. Kun summa-arvoon tehdään kokonaisarvon korjaus, saadaan oppikirjan mukaan kokonaisarvo (Metsän Arvo 2009). Käytännössä ei puhuta kokonaisarvosta, vaan käyvästä arvosta eli todennäköisestä kauppahinnasta.

    Hintakertoimen idea on se, että se osoittaa keskimääräisen korjauksen tason ja näin eri maakuntien hintatasoa voi paremmin vertailla. Vertailua ei kannata tehdä välittäjien lähtöhinnoilla eikä laskennallisilla käyvillä arvoilla. Käytännöt ovat niiden osalta kovin kirjavia.

Puukauppa Puukauppa