Hannun hintaseuranta 2014-2016. Seuranta kattaa noin 90 prosenttia vapaiden markkinoiden tilakaupoista.

Tämä katsaus on jatkoa edelliseen, maan eteläistä osaa käsitelleeseen katsaukseeni.

Tein tilastoa koko hintaseuranta-ajaltani eli vuosilta 2014-2016. Metsän hintataso ei ole tuona kolmena vuotena paljon muuttunut, joten luvut vastaavat jokseenkin nykyistä tilannetta. Koska kauppojen määrä on tässä tarkastelussa suuri, olen voinut jakaa maakuntia pienempiin alueisiin. Näin paljastuvat hintaerot maakuntien sisällä.

Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa

Näissä maakunnissa metsätilat vaihtavat omistajaa verrattain usein. Tilastossani on 362 toteutunutta kauppaa. Eniten niitä on tehty Alavudella, Kokkolassa, Alajärvellä, Kannuksessa, Perhossa ja Kauhajoella. Pohjanmaalla Kruunupyy ja Vöyri ovat kärjessä.

Metsien ominaisuudet ja keskihinnat vaihtelevat maakunnittain. Hinta- ja puustokerroin on Pohjanmaalla selvästi korkein. Pohjanmaan hintataso on liki Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson hintatasoa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla metsä näyttäisi maksavan jokseenkin saman verran.

Hintakerroin kuvaa kauppahinnan suhdetta tila-arvion summa-arvoon. Summa-arvo tarkoittaa puuston, maapohjan ja taimikoiden yhteisarvoa, josta ei ole tehty vähennystä. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kauppahinta on keskimäärin 15 prosenttia tila-arvion summa-arvoa pienempi.

Puustokerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion puuston arvon suhdetta. Puuston arvossa ovat mukana mahdolliset odotusarvolisät. Esimerkiksi Pohjanmaalla kauppahinta on keskimäärin 20 prosenttia puuston arvoa suurempi.

Keski-Suomi

Keski-Suomen kauppamäärä on kolmelta vuodelta 282. Eniten kauppoja on sovittu Viitasaarella, Keuruulla, Pihtiputaalla, Saarijärvellä ja Jämsässä.

Jaan tarkastelussani maakunnan kahtia. Pohjoisessa ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Kauppamäärät ovat molemmilla alueilla likimain samat.

Vertailu paljastaa alueiden väliset ominaisuus- ja hintaerot. Eteläpuolella metsät ovat puustoisempia ja järeämpiä, ja hintataso ominaisuuserot huomioidenkin korkeampi. Tilastoni mukaan eteläisen Keski-Suomen hintataso on keskimäärin kuitenkin hieman alhaisempi kuin esimerkiksi Pirkanmaan tai Satakunnan pohjoisissa kunnissa.

Pohjois-Savo

Pohjois-Savon kauppamäärä on 254 eli vähemmän kuin Keski-Suomessa. Eniten kauppoja on tehty Kuopiossa, Pielavedellä, Sonkajärvellä ja Leppävirralla.

Pohjois-Savon hintataso on jokseenkin sama kuin Keski-Suomen pohjoisosassa. Pohjois-Savon hintakerroin on 0,79. Kerroin on laskettu vain osasta kohteita, koska suurin osa välittäjistä ei julkista hinnoittelutietojaan – minkähän takia?

Kuopion kunnasta on 36 kaupan tiedot. Vertailin Kuopion kauppojen hintatasoa muuhun maakuntaan. Näyttää siltä, että Kuopiossa metsä maksaa vähän enemmän kuin muualla maakunnassa.

Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan kauppamäärä on 352 eli varsin paljon. Lukua nostavat UPM:n maakaupat. Eniten kauppoja on tehty Joensuussa, Lieksassa, Juukassa ja Ilomantsissa. Joensuun kauppamäärä on 80 ja se on koko maan kuntavertailun kakkonen. Edelle menee vain Kuhmo 126 kaupallaan. Joensuun kauppamäärä on useita eteläisiä maakuntiakin suurempi.

Maakunnan kaupoista on hinnoittelutietoja niin vähän, että kertoimia ei voi laskea. Näyttää kuitenkin siltä, että Pohjois-Karjalassa hintataso on hieman alhaisempi kuin Pohjois-Savossa.

Vertasin myös Joensuun kauppojen hintatasoa muun maakunnan kanssa. En havainnut näiden kesken merkittävää hintaeroa.

Kainuu

Kainuussa metsätilakauppoja on tehty tarkastelujaksolla kaikista eniten eli 566. Näistä kaupoista on kolme neljäsosaa UPM:n maiden myyntejä. Täällä on myös eniten ollut suuria yli 100 000 euron arvoisia kohteita (307 kpl). Suurimmat kuntakohtaiset kauppaluvut ovat: Kuhmo 126, Puolanka 76, Suomussalmi 70, Sotkamo 66 ja Hyrynsalmi 63.

Kainuussa metsien hintataso on noin kolmanneksen pienempi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kainuussa ovat puumäärä ja tukkiosuus selvästi alhaisemmat.

Vertailin myös UPM:n kauppojen hintatasoja vuosina 2014 ja 2016. Näytti siltä, että ominaisuudet ja hinnat olivat keskimäärin jokseenkin samat. Tässä tapauksessa ei ollut havaittavissa sitä selvää hintojen nousua, mikä oli suurten sijoittajakohteiden kaupoissa.

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa on toiseksi suurin maakunta ja myös kauppaluvullaan 543 toinen. Eniten kauppoja on tehty Siikalatvan kunnassa, Kuusamossa, Pudasjärvellä, Pyhäjärvellä, Utajärvellä ja Oulussa.

Tarkastelin erikseen Koillismaan kuntien eli Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken hintatasoa. Koillismaan kauppaluku on 114 eli se on varsin edustava. Tilastoni mukaan Koillismaalla metsän keskihinta on jonkin verran alhaisempi kuin koko maakunnassa. Oulussa ja ympäristökunnissa (Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä) hintataso on maakunnan keskitasoa tai hieman alhaisempi.

Tarkastelin vielä erikseen Haapajärven, Haapaveden, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kauppahintoja ja ominaisuustietoja. Näissä eteläosan kunnissa metsän ominaisuustiedot ovat keskimäärin jokseenkin samat kuin koko maakunnassa, mutta hintataso on selvästi korkeampi. Eteläosan hintakerroin on 0,93 ja puustokerroin 1,13.

Pohjois-Pohjanmaalla metsän hintataso näyttäisi siis tasaisesti nousevan siirryttäessä Koillismaalta kohti eteläosan kuntia. Kun hintatasoa verrataan muihin maakuntiin, pitää ottaa huomioon se, että maakunnassa käytetään hinnoittelussa odotusarvolisiä vähänlaisesti.

Lappi

Lapin kauppamäärä on 250 ja eniten niitä on tehty Rovaniemellä (65 kpl). Seuraavina ovat Kemijärvi, Salla ja Kittilä. Lapissa merkittävä myyjä on ollut Tornator-yhtiö. Yhtiön myymät kohteet olivat varsin suuria, keskikoko noin 145 hehtaaria.

Tarkastelin erikseen Rovaniemen ja Kemi-Tornio alueen (Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio) hintatasoja enkä havainnut niissä merkittävää eroa verrattaessa koko maakuntaan. Kemi-Tornio alueelta kauppoja kertyi tilastooni 30 kappaletta.

Muita havaintoja

Vertasin maakunnittain myytyjen metsätilojen keskipuustoa valtakunnan metsien 10. inventoinnin tuloksiin. Myydyt tilat ovat keskimääräistä vähäpuustoisempia lukuun ottamatta Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata. Kainuussa ero on myytyjen tilojen hyväksi neljä mottia ja Pohjois-Pohjanmaalla luvut ovat samat.

Vertasin myös yli ja alle 100 000 euron arvoisten kauppojen keskimääräisiä hintatasoja. Tulos oli se, etten havainnut niiden hintatasoissa merkittäviä eroja missään maakunnassa – suurten tilojen ostajat eivät näytä saaneen ”paljousalennusta”. Vertailussa otin huomioon taulukossa näkyvät ominaisuuksia kuvaavat keskiluvut. – Suuria tiloja oli vähiten Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa sekä eniten Kainuussa.

Tämän vertailun yksi tärkeä anti on se, että tilastoja tulkittaessa pitää ottaa huomioon maakuntien sisäiset hintaerot ja kauppojen alueellinen jakautuma. Metsätilakauppojen määrät ovat niin pieniä, että kohteiden sijainnilla voi olla suuren maakunnan keskiarvoiseen hintatasoon merkittävä vaikutus.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.