Hannu Liljeroos kirjasi marraskuussa seurantaansa 157 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa. Vuoden kokonaismäärä on nyt 1 424, mikä on reilu sata kohdetta viimevuotista vähemmän.

”Vuoden 2021 lukuihin verrattuna tarjonta on lisääntynyt selvästi vain Pohjois-Karjalassa ja vähentynyt Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.”

Marraskuussa solmitaan perinteisesti paljon kauppoja. Uusia kauppoja löytyi kauppahintarekisteristä 157 ja koko vuoden kauppamäärä on 1 151. Myydyn metsämaan ala on 39 169 hehtaaria eli keskimäärin 34 hehtaaria metsämaata per kauppa. Kauppamäärä ja -ala ovat likimain samat kuin vuosi sitten.

”Myyjät ovat nostaneet hintapyyntöjään hintatason noustua vuoden mittaan. Nyt on tultu siihen pisteeseen, että monet kauppahinnat alittavat hintapyynnön.”

Marraskuun suurimmat kaupat

Marraskuussa allekirjoitettiin paljon suuria kauppoja. Liljeroos tilastoi kaikkiaan 16 kauppahinnaltaan yli 350 000 euron kauppaa.

Luumäen kaupan mottihintaa nostaa taimikoiden suuri osuus. Someron kauppakohde jakaantui kahdelle eri yksityiselle ostajalle. Suomussalmen kauppa vaikuttaa edulliselta, koska hyvältä näyttävän kohteen hintakerroin on vain 0,90.

”Sen sijaan Jyväskylän kaupassa on maksettu huippuhinta eli kaksi kertaa lähtöhinnan verran, ja kohteella on hyvin mäkiset maastot.”

Instituutiosijoittajilta signaali markkinan rauhoittumisesta?

Instituutioiden ostohalut ovat edelleen kovat, ne solmivat marraskuussa 112 kauppaa. Kauppasummat olivat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

UB Metsä -rahasto erottautui joukosta ostamalla 57 kohdetta ja käyttämällä hankintoihinsa rahaa noin kahdeksan miljoonaa euroa.

”Panin merkille myös sen, että kauppahinta alitti hintapyynnön kolmasosassa UB Metsän kaupoista – tämä enteilee markkinoiden rauhoittumista. Kaikki institutionaaliset sijoittajat eivät ole vielä kuitenkaan muuttaneet hinnoittelupolitiikkaansa.”

Tornator muutti metsiensä arvostusmenetelmää

Tornator Oyj on siirtynyt kirjanpidossaan käyttämään Suomen metsien arvostusmenetelmänä toteutuneiden tilakauppojen perusteellla laskettuja hintoja eli ns. markkinatransaktiotietoa. Kauppahintatieto perustuu useisiin tietolähteisiin, myös Hannun hintaseurantaan.

Yhtiön mukaan markkinatransaktiotieto on luotettavaa ja antaa aiemmin käytettyä, kassavirtojen nykyarvoon perustuvaa menetelmää paremman ja läpinäkyvämmän kuvan yhtiön metsien käyvästä arvosta.

Alustavien arvioiden mukaan markkinatransaktiomenetelmällä määritetty Suomen metsäomaisuuden käypä arvo olisi viime vuoden tilinpäätöksessä ollut 500–600 miljoonaa euroa korkeampi kuin raportoitu noin 2,1 miljardia euroa. Positiivinen arvonmuutos kohdistuu suhteessa enemmän maapohjan kuin puuston arvoon.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.