Hieskoivun kasvatus energiapuuksi suonpohjilla on kannattavaa

Luontainen hieskoivikko syntyy suonpohjille yleensä helposti.

Heti turvetuotannon päätyttyä tuhkalannoitettu suonpohja taimettuu helposti hieskoivulle. Myös mäntyjä syntyy usein sekaan.   (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Heti turvetuotannon päätyttyä tuhkalannoitettu suonpohja taimettuu helposti hieskoivulle. Myös mäntyjä syntyy usein sekaan. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Hieskoivikon perustaminen luontaisesti ja kasvattaminen energiapuuksi on varteenotettava vaihtoehto puuntuotantoon suonpohjilla eli käytöstä poistuneilla turvetuotantoalueilla.

”Tuhkalannoitetulle suonpohjalle syntyy varsin helposti tiheä hieskoivikko luontaisesti. Hieskoivun siementen riittävyys ei yleensä ole ongelma ja ne leviävät suon laiteilta kauas”, sanoo erikoistutkija Jyrki Hytönen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Luke ja Metsäkeskus selvittivät hieskoivun intensiivikasvatuksen kannattavuutta perustuen taimikon luontaiseen perustamiseen, kokopuukorjuuseen ja metsän uudistumiseen kantovesoista Fenix-hankkeessa.

Ravinnetasapainosta huolehdittava

Suonpohjille jää turvetuotannon jäljiltä vaihtelevan paksuinen kerros turvetta.

”Turpeessa on runsaasti typpeä, mutta yleensä ankara kaliumin puutos. Usein fosforiakin on niukasti. Ravinnetasapainon korjaamiseen tuhkalannoitus on hyvä keino”, kertoo Hytönen.

Mitä ohuempi turvekerros on, sitä paremmat edellytykset ovat metsityksen onnistumiselle. Ohutturpeisilla suonpohjilla kivennäismaan ravinteet voidaan tuoda taimien käyttöön myös maanmuokkauksella.

Kiertoaika noin 30 vuotta

Hieskoivikon biomassakasvatuksen kannattavuus perustuu luontaiseen taimikon perustamiseen ja metsän uudistamiseen kantovesoista. Näin puuntuotannon kustannukset pysyvät matalina.

”Puunkorjuussa edullisin vaihtoehto on avohakkuu kokopuukorjuuna”, erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta toteaa.

Optimaalinen kiertoaika riippuu laskelmissa käytetyistä oletuksista. Kun hakkeen hintana käytetään esimerkiksi 20 euroa megawattitunnilta ja korkokantana 3–4 prosenttia, on hieskoivikon avohakkuu kannattavaa suorittaa aikaisintaan 30 vuoden iässä. Tällöin puustoa on noin 10 000 runkoa ja 180 kuutiota hehtaarilla.

”Puun kysyntätilanteen mukaan kasvatusmenetelmää voidaan tarvittaessa myös vaihtaa. Hieskoivikosta voidaan kasvattaa ainespuuta, tai uusi puusukupolvi voi olla esimerkiksi hieskoivuverhopuuston alle viljelty kuusikko”, huomauttaa Hytönen.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat