Hiilinieluvääntö huipentuu syksyllä

EU:n ilmastolinjaukset metsien roolista hiilinieluina eivät vaaranna Suomeen suunniteltuja biotalousinvestointeja, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Päätös metsien hiilinielujen roolista ilmastotalkoissa tehdään syksyllä EU-parlamentissa Brysselissä. Ratkaisun tulisi olla kestävään metsänhoitoon kannustava, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Euroopan unioni ratkaisee syksyn aikana kantansa siihen, miten Euroopan metsien kyky sitoa hiilidioksidia otetaan huomioon ilmastonmuutosta hidastavissa päästövähennyksissä. Euroopan parlamentti päättää hiilinielukantansa syyskuussa, EU-jäsenmaiden ministerineuvoston linjauksen odotetaan syntyvän lokakuun aikana. Lopuksi ministerineuvoston ja parlamentin kantaa sovitellaan yhteen.

Suomessa kohistiin heinäkuussa, kun EU-parlamentin ympäristövaliokunta linjasi, että EU-maiden tulisi säilyttää tulevaisuudessa metsiensä hiilinielu yhtä suurena kuin historiasta poimitulla vertailujaksolla. Hiilinielun koko riippuu hakkuumääristä, joten hakkuiden määrä ei voisi nousta vertailujaksoa isommaksi.

Hakkuiden rajoittaminen hiilinielun pienenemisen ehkäisemiseksi ei tietystikään sovi yhteen metsäteollisuuden investointien myötä jo nyt kasvaneiden hakkuumäärien saati suunnitteilla olevien, hakkuita lisäävien tehdasinvestointien kanssa.

Ympäristövaliokunnan esityksessä vertailuvuodet ovat 2000–2012, jäsenmaiden kesken vertailuvuosiksi on kaavailtu vuosia 2000–2009, kertoo ilmastoasioista vastaava ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kyseiset ajanjaksot antavat Suomen kannalta saman lopputuloksen.

”Historian vertailujakso tekee asian ongelmalliseksi, sillä eri maat ovat hakkuuhistorian suhteen eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi Ruotsin hakkuuhistorian perusteella maa voisi edelleen hakata 80–85 prosenttia metsien kasvusta, kun taas Suomessa samana ajanjaksona hyödynnettiin 65 prosenttia metsien kasvusta ja hakkuut tulisi säilyttää samalla tasolla”, Tiilikainen sanoo.

Investoinnit eivät vaarassa

Suomen hakkuisiin vaikutti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä muun muassa se, että puuta tuotiin ulkomailta eli lähinnä Venäjältä keskimäärin noin viisi miljoonaa kuutiota enemmän vuosittain kuin tällä hetkellä. Suomen hallituksen tavoitteena on, että laajeneva biotalous ja lisääntyvät hakkuut ovat mahdollisia ilman, että metsäasioista tulee ilmastopolitiikassa taakka.

”On arvailujen varassa, mikä on Euroopan parlamentin virallinen kanta asiaan syyskuun äänestyksessä. Suomalaiset europarlamentaarikot ovat paljon vartijoina. Vaikuttaminen siihen, että EU:n kanta olisi tasapainoisempi, jatkuu”, kertoo Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan metsien hiilinieluista ja samalla hakkuumääristä käytävä vääntö ei vaaranna Suomeen suunniteltuja biotalousinvestointeja. Ilmastopäätöksistä koituvat seuraukset ovat valtiotason päästöjä koskeva päänvaiva.

”Investointien toteutuminen määrittyy markkinoiden perusteella: miten tuotteilla on menekkiä ja miten puuta on saatavilla.”

Kesällä väläytellyt puheet hakkuuoikeuksien ostosta ja hinnoista eivät ole ministerin mukaan vielä ajankohtaisia.

Lue koko artikkeli huomenna torstaina ilmestyvästä Metsälehdestä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Blogit

Tuloksia ei löytynyt

Keskustelut