Hirvikarkotteen lentolevitystestit jatkuvat ­– voisiko siitä saada kannattavaa liiketoimintaa?

Toistaiseksi lainsäädäntö ja kalusto rajoittavat tehokkaasti Tricon lentolevitystä droonilla. Juttu on ilmestynyt Metsälehdessä alkujaan toukokuussa 2026.

Tricon levittämistä droonilla kokeiltiin viime syksynä Äänekoskella. (Kuvaaja: Venla Wallius)
Tricon levittämistä droonilla kokeiltiin viime syksynä Äänekoskella. (Kuvaaja: Venla Wallius)

Trico on monille metsänomistajille tuttua tavaraa. Lampaanrasvasta, säilöntäaineesta ja vedestä valmistettu seos estää hirvieläinten syöntituhoja taimikoissa tehokkaasti.

Toistaiseksi vaikeutena on ollut sen levittämisen työläys.

Trico pitää ruiskuttaa syksyllä, juuri ennen yöpakkasia. Ruiskutus on tehtävä kohdennetusti niin, että aine osuu suojattavan taimen ylimpään latvakasvaimeen – tarkalleen siihen kohtaan, jonka syöminen on tarkoitus estää.

”Monet metsänomistajat ja yritykset ovat miettineet, saisiko Tricoa levitettyä helpommin kuin reppuruiskulla. Ostopalveluakaan levitykseen ei ole juuri saatavilla”, projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta kertoo.

Hirvidrone-hankkeessa selvitetään, olisiko Tricoa mahdollista levittää droonista ja voisiko sellaisesta kehittyä kannattavaa liiketoimintaa.

Droonin hankinta on iso alkuinvestointi. Walliuksen mukaan noin 25–50 kilon kuormaa kantava drooni oheistarvikkeineen maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja.

”Olen käyttänyt karkeaa arviota 25 000–35 000 euroa, mutta droonien hinnat voivat tulla nopeasti alaspäin.”

Kalustoa, joka saattaisi sopia Tricon levittämiseen, on kuitenkin jo olemassa: osa maatalousyrittäjistä käyttää drooneja lannoituksiin ja kylvöihin, ja metsänomistajille myydään droonilla tehtäviä boorilannoituksia.

Lainsäädäntö esteenä

Droonien hintakehityksen lisäksi paljon epävarmuuksia liittyy lainsäädäntöön.

Kasvinsuojeluaineiden lentolevitys ei ole toistaiseksi sallittua. Viime syksystä alkaen siihen on kuitenkin voinut saada koetoimintaluvan. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myöntää luvat ja valvoo niiden käyttöä.

Koetoimintaluvan saaneen Hirvidrone-hankkeen on raportoitava Tukesille luvan käytöstä.

”Hankkeen testien tulokset saadaan toivottavasti tukemaan lainsäädännön muutoksia.”

Walliuksen mukaan kasvinsuojeluaineiden lentolevityskielto tulee EU:sta. Osana EU-lainsäädännön yksinkertaistamista drooneja koskevaa sääntelyä purettaneen lähiaikoina.

”Droonien mahdollisuuksiin on selvästi havahduttu EU:ssa.”

Tukesin lentolevityslupien lisäksi ruiskudroonin lennätystä varten pitää hankkia lupa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

”Traficomin luvitus ruiskudroonille kestää tällä hetkellä puolesta vuodesta vuoteen. Jos nyt tulisi mieleen perustaa droonipalveluita tarjoava yritys, lupia ei ehdittäisi saada tälle kesäkaudelle”, Wallius kertoo.

Automatisoitu tunnistus

Hirvidrone-hankkeessa Tricon kohdennetusta lentolevityksestä pyritään tekemään mahdollisimman näppärää.

Niinpä hankkeessa kehitetään myös ruiskutettavien taimien tekoälyavusteista tunnistamista.

”Kun alue kuvataan ensin droonista, tekoäly tunnistaa taimien sijainnit ja sen, onko taimi syöty vai ehjä. Jos latva on syöty, siitä ei tule kunnon puuta”, Wallius kertoo.

Tekoälyavusteisen tunnistuksen ja mallinnuksen avulla ruiskutus opitaan kohdentamaan niihin taimiin, joita se eniten hyödyttää.

Kallista Trico-ainetta ei mene haaskuun, vaikka aine leviää heikosti ympäristössä eikä sillä nähdä olevan merkittävää vaaraa esimerkiksi vesistöille.

Turhan iso työleveys

Ensimmäisten, viime syksynä Äänekoskella tehtyjen testien mukaan ruiskutuksessa onnistuminen riippuu paljon kalustosta.

Hirvidrone-hankkeessa on käytetty kiinalaista DJI Agras -ruiskudroonia, joka jaksaa kantaa 16 kilon kuormaa.

”Sen työleveys on aika iso. Tämä hanke hyötyisi toisentyyppisestä.”

Wallius uskoo, että levitykseen paremmin sopiva drooni saatetaan saada markkinoille melko piankin, koska kehitystyötä tehdään esimerkiksi Ruotsissa ja Unkarissa.

Hirvidrone-hankkeessa ovat mukana Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Riistakeskus ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus.

Pari vuotta käynnissä ollut hanke on päättymässä tänä vuonna kesäkuun lopulla. Wallius toivoo, että sille saadaan kuitenkin sen verran jatkoa, että Tricon koeruiskutuksia päästään tekemään uudestaan syyskuussa Kuusamossa.

Kokeiluun käytetyn DJI Agras -droonin ruiskutusleveys todettiin turhan isoksi Tricon levittämistä ajatellen. (Kuvaaja: Venla Wallius)

Lue myös: Ruotsalaisdrooni karsii ja kaataa puita – katso video

Drooni metsätalouden apuvälineeksi ­– mitä sanoo verottaja?

Lue myös

Kommentit (1)

  1. Panu

    Toimii mutta kun sitä pitää levittää 10 syksynä samaan taimikkoon niin kustannus vaan nousee aika korkeaksi.

    Putää löytää halvempi tapa kuten vain taimikon reunojen käsittely tai Wunderbaum.

Tekniikka Tekniikka

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut