Jatkuvan kasvatuksen tutkimus hämmentää

Metsäalan on ollut vaikea niellä jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta tehtyä tutkimusta. Ilmeisesti syystä.

Istutetut kuusikot kasvavat ensiharvennukseen 2030 vuodessa, mutta tutkimuksessa ajaksi oletettiin 60 vuotta. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

Kestääkö mättäille istutetulta kuusikolta todella 60 vuotta kasvaa istutuksesta ensiharvennukseen? Tätä ja paria muuta seikkaa on ihmetelty sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Artti Juutisen tutkimusryhmä esitteli helmikuussa tutkimuksensa tulokset.

Tutkimuksessa verrattiin erirakenteisten kuusikoiden taloudellista tulosta mättäille istutetun kuusikon tuottamaan tulokseen. Vertailu perustui kasvumallein ennustettuun puuston kasvuun.

Esimerkiksi Metsälehden verkkosivuilla otsikoitiin 22.2.2021: ”Jatkuva kasvatus kannattaa korpikuusikoissa.”

Tutkimuksen tulosta ei suoraan ole kyseenalaistettu, vaan ihmetys kohdistuu lähtöoletuksiin. Ensinnäkin kuusikoiden kasvuennusteet perustuvat Venäjällä mitattuihin kuusikoiden tuotoksiin.

Juutinen ei osannut sanoa, missä mitatut kuusikot sijaitsevat, vaan neuvoi kysymään Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipäältä. Hän vastasi linkillä, joka johti kyrillisin kirjaimin tehdylle nettisivulle.

”Kuusikot ovat meidän oloja vastaavia NW (Luoteis-)Venäjän kuusikkoaineistoja.”

Korpikuusikoiden kehitystä olisi pystytty ennustamaan myös suomalaisella Motti-simulaattorilla.

60 vuotta istutuksesta ensiharvennukseen?

Kasvupaikka on viljava, ojitettu korpi Etelä-Suomessa. Verrokkina olevaa tasaikäistä, istutettua kuusikkoa on käsitelty Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti.

Mätästysalalle istutetun tasaikäisen kuusikon oletetaan käytetyn kasvumallin mukaan varttuvan ensiharvennukseen 60 vuodessa. Tällöin puuston pituus on 13 metriä. Puusto päätehakataan 89-vuotiaana.

Todellisuudessa istutuskuusikot ensiharvennetaan 20–30-vuotiaina ja päätehakataan 50–­60-vuotiaina. Pitkä kiertoaika heikentää puun kasvatuksen laskennallista kannattavuutta.

Mihin tutkimuksessa käytetty lähtöoletus perustuu, professori Artti Juutinen?

”Jaksollisen kasvatuksen käsittely määrättiin Tapion suositusten mukaan. Tutkimuksessa käytettiin venäläisiä kasvu- ja tuotostaulukoita, koska mallittaja oli venäläinen (tutkija Vladimir Shanin). Hän tarkastelee tulostensa uskottavuutta vertaamalla mitattuihin referenssiaineistoihin.”

Pitkän linjan suometsäekspertti, Luken erikoistutkija Hannu Hökkä osallistui Juutisen tutkimukseen. Hän myöntää käytetyn mallin epätarkkuuden.

”Vika lienee EFIMOD-mallissa, joka tuon tuloksen tuotti. Turvemailla tärkeä pohjaveden pinnan tason vaihtelu haluttiin ensi kertaa mukaan analyysiin. Juutinen halusi, että tasaikäinen ja eri-ikäinen simuloidaan samalla mallilla, eikä esimerkiksi toista Motilla, jossa pohjaveden tasoa ei pystynyt huomioimaan.”

Omituista on myös se, että mallien mukaan kasvatettujen kuusikon harvennukset oletettiin tehtävän yläharvennuksina, siis suurimpia puita poistaen. Se pidentää kiertoaikaa, kun hakkuukypsyys määritellään puuston järeyden mukaan.

Käytännössä kuusikoiden ensiharvennuksia ei tehdä yläharvennuksina.

”Tässä tutkimuksessa kaikki ei todellakaan ole fine (hyvin)”, toteaa tutkimusta läheltä seurannut suometsätutkija.

Lähde: Profitability of continuous-cover forestry in Norway spruce dominated peatland forest and the role of water table. Canadian Journal of Forest Research. 2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat