Kaikki alkoi lautasliinan kulmaan piirretystä yksinkertaisesta piirroksesta Rovaniemen lentoasemalla. Kesäkuussa 1970 Lännen tehtaiden tuotekehittäjä Altti Keskilohko oli palaamassa kotiin vierailultaan keksijä Tapio Saarenkedon luota.

Saarenketo oli kehittämässä suo-ojia kaivavaan Kopo-jyrsimeen perässä kulkevaa istutuskonetta, joka istuttaisi taimet ojapenkkoihin. Lännen Tehtaat oli mukana kehittämässä koneeseen taimien syöttölaitetta.

Lentoasemalla Saarenketo pohti, voisiko istutus onnistua käsityövälineellä ja piirsi servettiin kepin, jonka kummassakin päässä oli pihdit. Ajatus oli, että taimi laitetaan käsin pihteihin, käännetään keppi ja painetaan se taimen kanssa maahan. Keskilohko lupasi tehdä istutuskepistä prototyypin.

”Siinä yhteydessä tuli mieleeni, että miksei taimea voisi pudottaa putkea pitkin vivulla avattavien leukojen väliin”, Keskilohko kertoo.

Istutuskeppi unohtui ja pottiputkea alettiin kehittää tuotteeksi. Saarenketo testityhmineen testasi putkea ja Lännen tehtaat paranteli sitä. Hyvin toimineen yhteistyön ansiosta pottiputki saatiin markkinoille jo saman vuoden syksynä. Suurin osa ensimmäisestä myyntierästä meni Ruotsiin, jossa keksintöön oltiin enemmän kuin tyytyväisiä.

”Ruotsalaisia metsänhoitajia oli täällä Lännellä vierailulla. Yksi kaveri käytti puheenvuoron ja sanoi, että pottiputki on parasta, mitä on Koskenkorvan jälkeen Suomesta tullut”, Keskilohko muistelee.

Pottiputki mullisti istutustyön. Taimet sai istuttaa seisaaltaan. Samalla istutusnopeus moninkertaistui eikä istuttaminen enää ollut fyysisesti niin raskasta kuin kuokalla.

Paakkutaimien yleistyminen vauhditti pottiputken suosiota. Pottiputki-istutus nousi muutamassa vuodessa istutuksen valtamenetelmäksi, mitä se on edelleen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.