200 kilon raja häämöttää – Metsänlannoituksissa kasvavat sekä droonien koko että käyttömäärät

Boorilannoituksista lähes 90 prosenttia tehdään jo drooneilla.

drooni
Droonien käyttö on lisääntynyt metsätaloudessa. (Kuvaaja: Matias Honkamaa)

Entistä enemmän ja yhä isompia drooneja. Siinä on metsänlannoituksen tulevaisuus, ennakoi metsänlannoituksiin erikoistuneen ForestVitalin toimitusjohtaja Petri Jykylä.

Metsänlannoituksissa käytetään Jykylän mukaan tällä hetkellä pääasiassa sellaisia drooneja, joiden kantokyky on 25 tai 50 kiloa. Siirtymä kohti kantokyvyltään sadan kilon drooneja on kuitenkin käynnissä. Sadan kilon kuormaan kykenevien droonien hän arvioi vakiinnuttavan asemansa ensi kesään mennessä.

”Kiinassa on käytössä jo kantokyvyltään 200 kilon drooneja. Euroopan markkinoille droonien päävalmistajat eivät ole sellaisia vielä tuoneet. Kestää yleensä muutaman vuoden, että uudet mallit rantautuvat Kiinasta Eurooppaan”, Jykylä toteaa.

ForestVitalilla on yksi pienemmän droonivalmistajan drooni, jonka kantokyky on 200 kiloa. Lupaa droonin käyttöön yrityksellä ei kuitenkaan vielä ole.

Lennättämisen riskit pienet metsässä

Metsänlannoituksiin hankittavien droonien koon kasvu on havaittu myös Traficomissa.

”Droonien käyttö metsänlannoituksissa alkoi neljä viisi vuotta sitten. Droonit olivat silloin paljon pienempiä kuin nyt. Lannoituksissa on tiettyyn rajaan asti sitä parempi, mitä enemmän lannoitetta saadaan kyytiin”, sanoo Traficomin tarkastaja Kimmo Huoviala.

Kaikkien yli 25 kiloa painavien droonien lennättämiseen tarvitaan Traficomin myöntämä toimintalupa. Kantokyvyltään sadan kilon drooneille on myönnetty metsänlannoituskäyttöön muutamia lupia. Kantokyvyltään 200 kilon drooneille tarvittavista luvista on tullut alustavia kyselyitä.

”Metsänlannoituskäytössä ei tule sellaista ongelmaa, että kantokyvyltään 200 kilon droonille ei saisi lupaa. Metsissä lennetään hitaasti ja matalalla, joten riskit ovat pienet ja hallittavissa”, Huoviala sanoo.

Jos yrityksellä on drooneja jo entuudestaan käytössä, riittää usein, että uudet droonit lisätään olemassa olevaan toimintalupaan. Jos yritys ottaa käyttöönsä aiempaa isomman kokoluokan droonin, pitää sille yleensä hakea oma lupansa.

”Luvittamisessa suurin ongelma on, että käsittelyaika on pitkä. Hakemuksia on tällä hetkellä jonossa noin sata. Hyvän hakemuksen käsittelyyn menee yhden työpäivän verran aikaa. Kun muutakin tekemistä on, viikkokaan ei välttämättä riitä yhden hakemuksen käsittelyyn”, Huoviala sanoo.

Droonien lennättämisen toimilupa maksaa tyypillisesti 475 euroa vuodessa.

Helikopteri vielä edullisin suurilla kohteilla

ForestVital levittää metsälannoitteita paitsi drooneilla myös helikoptereilla ja metsäkoneilla. Petri Jykylä ennakoi, että droonilevitys nousee ajan myötä metsänlannoitusten valtamenetelmäksi.

”Se ei ehkä tapahdu vielä vuonna 2027 tai 2028, mutta vuonna 2030 huomattavasti nykyistä suurempi osa metsänlannoituksista tehdään drooneilla.”

Tällä hetkellä boorilannoituksista lähes 90 prosenttia tehdään drooneilla, Jykylä arvioi. Typpilannoituksissa droonilevityksen osuus on kolmisen prosenttia. Syy suureen eroon on Jykylän mukaan se, että booria levitetään hehtaarille 17–25 kiloa, typpilannoitetta 300–600 kiloa.

”Typpilannoitus kannattaa tällä hetkellä tehdä droonilla, jos lannoitettavana on kaksi hehtaaria. Se on liian pieni ala helikopterille. Mutta kun droonien koko kasvaa, niillä lannoitetaan yhä isompia kohteita. Boorilannoituksessakin droonilevityksen osuus oli vielä pari vuotta sitten vain 10–20 prosenttia.”

Jykylän mukaan helikopterien korvaaminen drooneilla ei varsinaisesti tehosta toimintaa. Helikopteri ja kuusi työntekijää pystyvät samaan kuin 30 droonia ja saman verran työntekijöitä.

”Eli ihmistyömäärä viisin- tai kuusinkertaistuu tulevaisuudessa. Toisaalta droonit ovat helikopteria edullisempia ja kuluttavat vähemmän polttoainetta. Helikopteri on vielä edullisin suuremmilla kohteilla, mutta mitä isompia drooneja on käytössä, sitä häilyvämpi raja on. Vielä hetki sitten se oli hehtaari, jatkossa se voi olla kolme, viisi jopa 15 hehtaaria.”

Jykylän mukaan jossain vaiheessa helikopteria tarvitaan ehkä enää tuhkalannoituksiin – jos niihinkään. Tuhkalannoitetta levitetään hehtaarille 3 000–5 000 kiloa.

Lue myös

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka