Jalostetulla siemenellä perustetun metsän vuosikasvu on kuutiosta kahteen hehtaarilla luontaista alkuperää enemmän. Pelkkä kasvun lisäys tuottaa tuloja kiertoajassa hehtaarilla runsaat tuhat euroa enemmän kuin metsikkösiemen. Tähän laskelmaan Luonnonvarakeskus on tutkimuksessaan päässyt, kun korko on kolme prosenttia. Männyllä ja koivulla tukkipuun laadun paraneminen voi tuplata hyödyn.
Siemenellä on siis väliä.
Lähdimme selvittämään Tapio Oy:n siemenkeskukseen Oittiin, miten metsänomistaja saa jalostetusta siemenestä parhaimman hyödyn ja mitä jalostetun alkuperän käyttö edellyttää metsien hoidolta. Tapio tuottaa noin 45 prosenttia kaikista markkinoilla olevista jalostetuista siemenistä.
Syyskuun lopussa käynnissä oli männynkäpyjen keräys. Hausjärvellä sijaitseva Junttilan siemenviljelmä tuottaa Tapion metsäpäällikön Hannu Niemelän mukaan tällä hetkellä jalostusarvoltaan parhainta männynsiementä Etelä-Suomeen. 35 hehtaarin suuruiselta viljelmältä kerätään 1,5. polven siementä. Se tarkoittaa, että siementä tuottavat jälkeläiskokeissa parhaiksi testattujen mäntyjen kloonit.
”Ykköspolven siemenillä saa kiertoajassa rekka-autollisen enemmän tukkipuuta ja puolentoista polven siemenillä saat puolitoista rekka-autollista enemmän tukkipuuta tai enemmänkin”, Niemelä havainnollistaa.
Reheviltä mailta paras hyöty
Jalostusasteesta ja puulajista riippuen jalostetut metsät kasvavat 10–35 prosenttia luontaisia metsiä rivakammin, tuottavat enemmän tukkipuuta ja aikanaan enemmän euroja metsänomistajalle.
”Kun tähdätään samaan järeyteen, jalostetusta siemenestä alkunsa saanut puu on päätehakkuuiässä noin 10–15 vuotta metsikkösiemenestä alkunsa saanutta nopeammin. Se vaikuttaa kannattavuuteen merkittävästi”, Niemelä summaa.
Kaikkein paras hyöty jalostetulle siemenelle saadaan parhailla rehevillä kasvupaikoilla. Muutaman vuoden kuluttua myös kuusella yhä useammassa taimilaatikossa lukee testattu, mikä kertoo siemen olevan parasta mahdollista. Tällä hetkellä suurin osa kuusen siemenistä on 1. polven siementä eli alustavasti testattua.
Männyllä pisimmälle jalostettua siementä riittää Lappiin asti taimituotantoon ja Oulujärven korkeudelle asti kaikkiin metsäkylvöihin. Pohjoisessa käytetään myös metsikkösiementä. Paremmasta tuotosta huolimatta jalostettu siemen ei ole merkittävästi metsikkösiementä kalliimpaa.
Edellytyksenä hyvä metsänhoito
Hyvän kasvun lisäksi jalostus näkyy terveydessä. Jalostustyön ansiosta puut ovat elinvoimaisia. Myös tuhoille riskialtis aika jää lyhyemmäksi sekä taimikkovaiheessa että päätehakkuuta lähestyttäessä, kun kiertoaika lyhenee. Jalostuksen tuomilla hyödyillä on kuitenkin yksi ehto: hyvä metsänhoito.
”Jalostus on aivan loistava ja erinomainen asia, mutta ei se kyllä toimi, jos metsiä ei hoideta”, Niemelä toteaa.
Samaa mieltä on jalostettujen siementen parissa työskentelevä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen.
”Jotta jalostetusta siemenestä saa kaiken hyödyn, pitää saada laadukkaita taimia, pitää tehdä viljelyketju hyvin ja jatkohoitotoimenpiteet. Silloin se jalostushyöty vasta realisoituu”, Himanen summaa.
Helpompaa raivuuta
Taimikossa tulee siis perustamisvaiheen jälkeen tehdä vanhat tutut temput. Se tulee perata, hoitaa ja mahdollisesti heinätä, mutta ajoituksessa pitää olla tarkkana.
”Kaikki tulee vähän nopeammin. Esimerkiksi taimikonhoito tulee ajankohtaiseksi yksi tai kaksi vuotta aikaisemmin”, Niemelä arvioi.
Mikäli noudattaa orjallisesti metsänhoidon suosituksia tai harvennusmalleja, ajoitus voi mennä pieleen.
”Kasvumallit ja ohjeistukset ovat osin menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin ei ollut jalostusta. Näitä on tarpeen päivittää”, Himanen sanoo.
Vaikka jalostus ei pelasta taimikonhoidolta, se helpottaa sitä. Jalostetut taimet kamppailevat pintakasvillisuutta vastaan paremmin ja ohittavat nisäkäs- ja tukkimiehentäituhoille alttiin alkuvaiheen nopeammin. Männyllä jalostus vaikuttaa myös kasvupaikan valintaa.
”Männyllä oksalaatua on jalostettu. Ne ovat vähemmän oksikkaita. Tämä tarkoittaa parantunutta laatua männyn rehevimmillä kasvupaikoilla”, Himanen toteaa.
Metsälehti on osa Tapio-konsernia.
Jalostus kirittää kasvua
- Mänty 1. jalostus-sukupolvi lisäkasvu 10–15 %/ noin 0,8 kuutiota/ha/vuosi
- Mänty 1,5. polvilisäkasvu 20–25 %/ noin 1,5 kuutiota/ha/vuosi
- Kuusi 1. polvi lisäkasvu 5–10 %/ 1 kuutiota/ha/vuosi
- Kuusi 1,5. polvi lisäkasvu 10–20 %/ 1-2 kuutiota/ha/vuosi
- Koivu 2–3. polvi lisäkasvu 30–35 %/ noin 2-3 kuutiota/ha/vuosi
Lähde: Luke/Matti Haapanen 2016, 2020
Satojen eurojen lisätuotto
- Kolmen prosentin korolla laskettuna jalostus tuottaa metsänomistajalle lisähyötyä kasvupaikasta riippuen satoja euroja hehtaarilta kiertoajassa. Edellytyksenä on hyvä metsänhoito.
- Kuusen istutus noin 500–1 500 €/ha (Etelä-Suomi, MT/OMT, 1240 dd.)
- Männyn kylvö noin 500–1 000 €/ha (Etelä-Suomi, VT, 1200 dd. Männyllä myös tukkipuun laadun paraneminen
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään