Kaipolan vaikutukset mutkikkaita

Tehtaan sulkeminen näkyy kuusikuidun ja sahahakkeen kysynnässä. Leimikkotasolla vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Vielä nousee höyry Kaipolan paperitehtaalta Jämsässä. UPM aikoo sulkea tehtaan tämän vuoden aikana, jolloin sanomalehtipaperin valmistaminen Suomessa lakkaa. (Kuva: Jussi Nukari)
Vielä nousee höyry Kaipolan paperitehtaalta Jämsässä. UPM aikoo sulkea tehtaan tämän vuoden aikana, jolloin sanomalehtipaperin valmistaminen Suomessa lakkaa. (Kuva: Jussi Nukari)

Vaikka paperin yleinen alamäki tiedetään, tuli Kaipolan paperitehtaan sulkemissuunnitelma kuitenkin yllätyksenä.

”Koska yt-neuvottelut ovat vasta alkaneet, niin mahdollisia vaikutuksia puunhankintaan ei voi kommentoida”, UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander toteaa.

Valistuneet arvaukset Kaipolan puunkäytöstä ovat 800 000 kuutiometrin luokassa, josta osapuilleen puolet ja puolet kuusikuitua ja sahahaketta. Sahahake on haketta, joka tulee sahoilta, kun tukkien pintaosa haketetaan.

Hankintaraja etelääntyy

MTK:n Keski-Suomen alueen kenttäpäällikkö Pauli Rintala laskee, että pelkästään puun tehdashinnoilla laskettuna aluetalouden menetys on valtava, 30-40 miljoonaa euroa, ja se jakaantuu puunmyyjille, kone- ja kuljetusyrittäjille ja sahoille.

’Hän uskoo, että kuusikuitupuun hankintaraja etelääntyy.

”Vaikka kuusikuitua menee edelleen Jämsänkosken paperitehtaalle, niin hankinnan pohjoisraja tippuu oleellisesti nykyisestä Keski-Suomen pohjoisosasta.”

Isossa kuvassa merkittävä kysynnän väheneminen aiheuttaa hinnanlaskua, mutta se jakaantuu sekä tukki- että kuitupuulle ja laajalle alueelle, joten mitään hintaromahdusta tuskin nähdään.

Sulkeminen tekee ison loven kuusikuidun ja sahahakkeen kysyntään, mutta vaikutusketjut ovat mutkikkaat.
Leimikkotasolla vaikutus saattaa jäädä yllättävänkin pieneksi, Rintala uskoo, sillä mekaaniseksi massaksi käytetty kuusikuitupuu muuttuu sellunkeittoon meneväksi havu- eli mäntykuiduksi.

”Havukuitu on muutaman euron halvempi puutavaralaji, mutta se otetaan sentin verran pienempään latvaläpimittaan ja laatukriteerit ovat löysemmät. Koska kertymä on suurempi, niin leimikolla hintaeroa ei juuri ole.”

Sahahakkeeseen sattuu

Suurin vaikutus osuu sahoille, joiden sivutuotehakkeelta katoaa melkein puolen miljoonan kuutiometrin markkina. Mihin sahahakkeen virta kääntyy, sitä ei tiedetä, mutta luonteva paikka olisi UPM:n Jämsänkosken paperitehdas.

Sahahakkeen toimitushinnat ovat tapauskohtaisia, mutta sellu- ja paperitehtaan portilla sahahake on kuitupuuta kalliimpaa. Kaipolan sulkemisen myötä sahahakkeesta tulee alueellista ylitarjontaa, sen hinta laskee ja sahat valittavat.

Juupajoen Korkeakoskella sahaava JPJ Wood Oy on toimittanut kuusisahahaketta Kaipolaan yli 20 vuotta.

”Hakkeen kysyntä ja hintataso ensi vuonna on iso kysymysmerkki”, toimitusjohtaja Markus Luodelahti sanoo. Hän muistuttaa, että tukista 25–30 prosenttia menee hakkeeksi

”Siitä voi vetää suoran johtopäätöksen, että hakkeen hinta vaikuttaa maksukykyymme tukista.”

Hetkellisesti Kaipolan sulkeminen vaikuttaa markkinoihin, kun puuvirrat etsivät uutta suuntaa. Pidemmän ajan vaikutusta ei pidetä erityisen suurena, sillä Päijänteen länsipuolella puulla on ottajia.

Sen sulkeminen tekee, että Metsä Group on puukaupassa entistä vahvempi etenkin sitten, kun Rauman suursaha valmistuu.

Stora Ensolla ei ole tehtaita Länsi-Suomessa, mutta Päijänteen länsipuoli on kuitenkin puunostoaluetta ja enemmän kuin pelkkä puureservi.

Julkaistaan kokonaisuudessaan torstaina 10.9. ilmestyvässä Metsälehdessä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat