Hannun hintaseuranta: Elokuussa tulee tarjontaa

Elokuussa metsätiloja tulee tarjolle ja kauppa käy, mutta Hannu Liljeroos oikoo käsityksiä ulkomaisen metsänomistuksen osuudesta.

Pirkanmaalla myytiin elokuussa isoa kohdetta, jossa oli kymmenen hehtaarin suuruinen komea männikkökuvio. Kuva: Hannu Liljeroos
Maakunta Kaupan
kpl
Myyty
kpl
Myyty
ha
Taimi-
kot, %
Hakkuu-
kypsät, %
Puusto
m3/ha
Tukki-% e/ha e/m3 Hinta-
kerroin
Puusto-
kerroin
Varsinais-Suomi 11 12 224 23 11 123 35 5687 46 1,13 1,35
Satakunta 25 24 598 28 29 134 47 6270 47 1,01 1,23
Häme-Uusimaa 40 37 1075 32 14 103 36 5215 51 1,11 1,42
Etelä-Karjala 24 21 456 19 16 138 37 5674 41 1,01 1,17
Kymenlaakso 29 22 494 24 16 129 38 5609 43 1,03 1,25
Pirkanmaa 72 57 1495 27 15 119 37 5240 44 1,06 1,27
Etelä-Savo 71 52 1320 29 11 113 34 4951 44 0,97 1,24
E- ja K-Pohjanmaa 115 90 2274 28 13 90 26 2943 33 0,95 1,14
Keski-Suomi 84 87 2650 27 11 109 33 4452 41 0,93 1,09
Pohjois-Savo 77 59 1900 22 9 109 30 4412 38 0,95 1,03
Pohjois-Karjala 60 46 1402 33 9 117 27 3603 37 0,91 1,12
Kainuu 55 41 1809 25 11 97 25 2489 27 1,03 1,20
Pohjois-Pohjanmaa 190 137 6128 23 9 91 18 2159 27 1,01 1,19
Lappi 86 69 4087 24 11 81 15 1426 21 0,98 1,16
Koko maa 936 754 25912 68 27 3313 35
lisäys elokuu 162 97 2906

Elokuussa tulee perinteisesti paljon tarjontaa tilamarkkinoille. Nyt Hannu Liljeroosin seurantaan tuli 162 uutta, myyntiin tarjottua kohdetta, ja tämän vuoden kertymä on 939. Siinä on pientä laskua kahteen edelliseen vuoteen verrattuna.

Allekirjoitettujen kauppojen määrä oli 97 ja koko vuoden saldo on 754 kauppaa. Se on lähellä kahden edellisen vuoden lukuja.

Kauppojen määrä on selvästi laskenut Pohjois-Karjalassa ja lisääntynyt Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Vapon huutokaupassa olleista kymmenistä turvemaiden kohteista Liljeroos on kirjannut seurantaansa seitsemän elokuussa tehtyä kauppaa. Kauppahinnat olivat yleensä jonkin verran päälle lähtöhinnan.

Ruotsalaisyhtiö ostolaidalla

Isoja sijoittajia kiinnostavia kohteita on kaupan useissa maakunnissa ja varsinkin Pohjois-Savossa.

Institutionaaliset sijoittajat ostivat elokuussa 32 kohdetta, joiden kauppasummat olivat yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa. Eniten osti Skogssällskapet Fastighet Oy Ab -niminen yritys.

”Se poimi monta hyvää kohdetta Etelä-Suomesta ja maksoi niistä yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa.”

Skoggsällskapet Fastighet on rekisteröity Suomessa vuonna 1018. Ruotsissa Skogssällskapet on maanlaajuinen maa- ja metsäomaisuuden hoitaja, jonka omistaa samanniminen metsätalouden edistämiseen keskittynyt säätiö.

Elokuun suurimmat kaupat:

pinta-ala lähtöhinta kauppahinta ostaja
Juupajoki 42 296000 450000 Skogssällskapet Fastighet
Toivakka 82 355000 480000 Skogssällskapet Fastighet
Saarijärvi 110 292000 357710 Forest Holding Finland
Pieksämäki 53 230000 255000 yksityinen
Tervola 176 270000 286000 yksityinen
Vöyri 41 162509 230000 Skogssällskapet Fastighet
Jämsä 36 192000 231000 yksityinen
Laukaa 22 90000 237500 yksityinen
Leppävirta 25 200000 230000 yksityinen
Rautavaara 46 210000 237910 United Bankers

Huom. Laukaan kaupassa lienee maksettu hyvän sijainnin takia rakennusmaan odotusarvoa.

Ulkomaisen rahan osuutta liioitellaan

Vaikka ruotsalaistaustainen yhtiö oli ostolaidalla, niin Liljeroos oikoo käsityksiä ulkomaisen omistuksen kokonaismäärästä.

”Vaikuttaa siltä, että julkisuudessa puhutaan metsärahastoista, kun tarkoitetaan ylipäätään erilaisia institutionaalisia sijoittajia. Lisäksi tarkoituksellisesti liioitellaan metsätilakaupassa liikkuvan ulkomaisen pääoman osuutta ja luodaan erilaisia uhkakuvia”, Liljeroos toteaa.

Maaseudun Tulevaisuudessa oli hiljan kansanedustaja Petri Honkosen mielipidekirjoitus, jossa väitettiin ulkomaisten metsärahastojen omistavan jo 400 000 hehtaaria suomalaista metsämaata.

”Lähetin asiasta sähköpostia Honkoselle ja sanoin, että tieto ei voi pitää paikkaansa. Hän sanoi saaneensa tiedon ministeriöstä.”

Liljeroosin seurannan mukaan Suomessa tällä hetkellä toimivat metsärahastot ovat Osuuspankin metsärahasto, FIM Metsä ja United Bankers -yhtiön rahastot.

”Niiden omistuksessa lienee noin 200 000 hehtaaria metsää”, Liljeroos arvioi.

Lisäksi on vuodesta 2017 alkaen markkinoilla esiintynyt ruotsalaisomisteinen Silvestica Green Forest Finland, joka on institutionaalisille sijoittajille suunnattu rahasto. Sen omistusten määräksi Liljeroos arvioi noin 30 000 hehtaaria suomalaista metsää.

Metsärahastot, säätiöt, sijoitusyhtiöt, yhteismetsät ja muut institutionaalisiksi sijoittajiksi luettavat tahot ovat ostaneet tänä vuonna yhteensä 273 kohdetta ja käyttäneet rahaa noin 46,4 miljoonaa euroa.

”Ostettu metsämaan ala on noin 14 000 hehtaaria. Niiden osuus on seurantakauppojen metsämaan alasta 54 prosenttia ja kauppasummista eli euroista saman verran.”

 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat