Elokuussa tulee perinteisesti paljon tarjontaa tilamarkkinoille. Nyt Hannu Liljeroosin seurantaan tuli 162 uutta, myyntiin tarjottua kohdetta, ja tämän vuoden kertymä on 939. Siinä on pientä laskua kahteen edelliseen vuoteen verrattuna.

Allekirjoitettujen kauppojen määrä oli 97 ja koko vuoden saldo on 754 kauppaa. Se on lähellä kahden edellisen vuoden lukuja.

Kauppojen määrä on selvästi laskenut Pohjois-Karjalassa ja lisääntynyt Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Vapon huutokaupassa olleista kymmenistä turvemaiden kohteista Liljeroos on kirjannut seurantaansa seitsemän elokuussa tehtyä kauppaa. Kauppahinnat olivat yleensä jonkin verran päälle lähtöhinnan.

Ruotsalaisyhtiö ostolaidalla

Isoja sijoittajia kiinnostavia kohteita on kaupan useissa maakunnissa ja varsinkin Pohjois-Savossa.

Institutionaaliset sijoittajat ostivat elokuussa 32 kohdetta, joiden kauppasummat olivat yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa. Eniten osti Skogssällskapet Fastighet Oy Ab -niminen yritys.

”Se poimi monta hyvää kohdetta Etelä-Suomesta ja maksoi niistä yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa.”

Skoggsällskapet Fastighet on rekisteröity Suomessa vuonna 1018. Ruotsissa Skogssällskapet on maanlaajuinen maa- ja metsäomaisuuden hoitaja, jonka omistaa samanniminen metsätalouden edistämiseen keskittynyt säätiö.

Elokuun suurimmat kaupat:

Huom. Laukaan kaupassa lienee maksettu hyvän sijainnin takia rakennusmaan odotusarvoa.

Ulkomaisen rahan osuutta liioitellaan

Vaikka ruotsalaistaustainen yhtiö oli ostolaidalla, niin Liljeroos oikoo käsityksiä ulkomaisen omistuksen kokonaismäärästä.

”Vaikuttaa siltä, että julkisuudessa puhutaan metsärahastoista, kun tarkoitetaan ylipäätään erilaisia institutionaalisia sijoittajia. Lisäksi tarkoituksellisesti liioitellaan metsätilakaupassa liikkuvan ulkomaisen pääoman osuutta ja luodaan erilaisia uhkakuvia”, Liljeroos toteaa.

Maaseudun Tulevaisuudessa oli hiljan kansanedustaja Petri Honkosen mielipidekirjoitus, jossa väitettiin ulkomaisten metsärahastojen omistavan jo 400 000 hehtaaria suomalaista metsämaata.

”Lähetin asiasta sähköpostia Honkoselle ja sanoin, että tieto ei voi pitää paikkaansa. Hän sanoi saaneensa tiedon ministeriöstä.”

Liljeroosin seurannan mukaan Suomessa tällä hetkellä toimivat metsärahastot ovat Osuuspankin metsärahasto, FIM Metsä ja United Bankers -yhtiön rahastot.

”Niiden omistuksessa lienee noin 200 000 hehtaaria metsää”, Liljeroos arvioi.

Lisäksi on vuodesta 2017 alkaen markkinoilla esiintynyt ruotsalaisomisteinen Silvestica Green Forest Finland, joka on institutionaalisille sijoittajille suunnattu rahasto. Sen omistusten määräksi Liljeroos arvioi noin 30 000 hehtaaria suomalaista metsää.

Metsärahastot, säätiöt, sijoitusyhtiöt, yhteismetsät ja muut institutionaalisiksi sijoittajiksi luettavat tahot ovat ostaneet tänä vuonna yhteensä 273 kohdetta ja käyttäneet rahaa noin 46,4 miljoonaa euroa.

”Ostettu metsämaan ala on noin 14 000 hehtaaria. Niiden osuus on seurantakauppojen metsämaan alasta 54 prosenttia ja kauppasummista eli euroista saman verran.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.