Suuressa osassa Suomea koettiin erittäin lämmin kesäkuu, sillä hellepäiviä kesäkuulle kertyi peräti 19 kappaletta. Alkukesän pitkä kuuma ja kuiva jakso on voinut aiheuttaa ongelmia tänä keväänä istutetuille tai kylvetyille uudistusaloille.
”Olen huolissani siitä, miten männyn kylvöt selviävät. Varmasti kuivimmilla alueilla istutustaimien juurtuminenkin on häiriintynyt, jos on ollut poikkeuksellisia yli kahden viikon satamattomia jaksoja”, sanoo UPM:n metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri.
Metsäammattilaiset ja metsänomistajat ovat heinäkuussa vielä pääosin lomilla, joten uudistusalojen ongelmista ei ole vielä tullut Viirin korviin isommin palautetta.
”Metsänomistajien kannattaa nyt suunnata metsään tarkastamaan tänä kesänä istutettujen tai kylvettyjen taimikoiden kunto. Kesä on ollut kaikkea muuta kuin tavanomainen. Kesäkuun hellejakso oli kova ja pitkä”, Viiri painottaa.
Heinäkuu hillitsi kirjanpainajien parveilua
Kuuma ja kuiva alkukesä loi pelottavan otolliset olosuhteet myös kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen laajentumiselle, mutta heinäkuun viileämpi ja sateisempi jakso on korjannut tilannetta. Luonnonvarakeskus ei pystynyt alkukesästä keräämään kirjanpainajien parveilusta vertailukelpoista tietoa toimimattomien feromonien takia, mutta juhannusviikolta alkaen havaintoja on jälleen saatu.
”Havaintojen mukaan parveilu on tällä ajanjaksolla ollut edellisvuoden tasolla. Heinäkuun viileät säät ovat kuitenkin todennäköisesti hillinneet parveilua huomattavasti”, kertoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta.
Juhannuksen jälkeen parveilleet kirjanpainajat ovat Yliojan havaintojen mukaan olleet pääasiassa jo kerran talvehtineita hyönteisiä, jotka munivat sisarsukupolven puihin kehittymään.
”On epätodennäköistä, että nyt aikuistunut ensimmäinen sukupolvi parveilisi runsaasti toisen sukupolven munimiseksi. Vaikka loppukesästä tulisi lyhyitä lämpimämpiäkin jaksoja, niin en olisi tilanteesta kovin huolissani.”
Yliojan mukaan vaikuttaa myös siltä, että metsätuholain mukaiset aikarajat puutavaran siirtämiselle pois metsästä ovat tänä vuonna olleet melko toimivat.
Vaara ei väisty
Ylioja muistuttaa, että puissa on yhä paljon kirjanpainajatoukkia, jonka vuoksi kirjanpainajariski ei tule ensi vuonnakaan väistymään.
”Metsänomistajien on syytä tarkkailla puita aktiivisesti tuhojen varalta. Erityistä huomiota pitää kiinnittää kuivuudelle herkkiin alueisiin, myrskytuhoalueisiin sekä tuoreiden hakkuuaukkojen reunapuustoihin.”
Itä-Suomen männiköitä tänä kesänä kurittanut ruskomäntypistiäinen on tältä kesältä painunut jo pehkuihin.
”Toukat ovat pudottautuneet maahan ja koteloituneet. Loppukesästä ne aikuistuvat, parittelevat ja munivat mäntyjen neulasiin. Itse odotan ruskomäntypistiäistuhojen jatkuvan ensi keväänä, kun munista kuoriutuu uusia toukkia”, Ylioja arvioi.
Ruskomäntypistiäinen ei yleensä tapa mäntyjä kokonaan, vaan toukat käyttävät ravinnokseen edellisvuoden neulasia, jolloin tuorein vuosikasvu säilyy. Kasvutappioita hyönteinen luonnollisesti aiheuttaa.
”Kun ruskomäntypistiäisen kanta kasvaa isoksi, yleistyy yleensä myös luontainen monisärmiövirus, joka tappaa hyönteiset”, Ylioja kuvailee.
Tarkista ainakin nämä kohteet metsätuhojen varalta
- Tänä keväänä istutetut tai viljellyt uudistusalat
- Tuoreiden avohakkuualueiden reunojen varttuneet kuusikot
- Erityisen kuivalla maalla kasvavat varttuneet kasvatusmetsät sekä uudistusikäiset metsät
- Mahdolliset myrskytuhoalueet
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.