Ladataan...
Kankea pykälä vei kulotustuen – metsänomistajalta jäi 7 000 euroa saamatta
Väärin sijoitetut säästöpuut torppasivat metsänomistajan metkan – ja innon kulotuksiin.
Tilaajille
Väärin sijoitetut säästöpuut torppasivat metsänomistajan metkan – ja innon kulotuksiin.
Metsänhoito
En kyllä ymmärrä kulotuksden ideaa. Siinä lisätään ilman hiilidioksidia kerralla. Savuna taivalle poistuvat niin boori kuin typpi, mistä seuraa puiden hidas kasvu.
Sitten männyt altistetaan hirvituholle. Esimerkkinä meidän mailla eräs metsäpaloalue, Siitä syötiin lähes kaikki männyntaimet. Piti täydennysistuttaa kuusilla.
Tietysti sitten tapetaan lisäksi monenlaisia eläimiä.
Eikai boori ilmaan karkaa? Jos kivennäisaineet karkaa ilmaan niin mikä on tuhkalannoituksen idea?
Tuhkalannoituksen idea on väherntää soilla happamuutta. Nimenomaan entiset kaskimaat kärsivät boorin puutteesta.
No voe yhen kerran. Myötätunto on maanomistajan puolella, joka on lisännyt hyvässä uskossa monimuotoisuutta eli palanutta puuta.
Kulotusta voitaisiin käyttää esimerkiksi paahderinteiden umpeenkasvun ja rehevöitymisen vähentämiseen.
Asia vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta Metsänomistaja halusi rahastaa puiden polttamisesta, mutta veikin puut pois.
Mikä tässä päätöksessä on kummallista. Tukea ei saa, jos ei noudata sääntöjä. En tunne kyllä yhtään myötätuntoa tyyppiä kohtaan, joka yrittää hyötyä samasta asiasta kahteen kertaan.
Eikä palanut puu Suomesta lopu. Joka vuosi tulee lisää.
Vastaan on tullut tuoreita suurehkoja kulotettuja uudistusaloja . Alueilla ei kasvanut ainuttakaan puuta. Puhdasta aukkoa hehtaarikaupalla. Olen pitänyt niiden toteuttamista sankaritekona.Jos niille on maksettu tuki, on Metsälehden tapauksessa kyseessä oikeusmurha. Säästettyjä puitahan esimerkin palstalla on ollut aivan riittävästi, mutta levällään ,vaan ei ryhmissä. Tuskin se luonnon kannaltakaan niin tärkeää on, ovatko samat puut kolmen hehtaarin alalla parissa klimpissä vai tasaisesti pitkin aluetta.
Harmi vain ,jos kyseinen pilkun viilaaminen johtaa siihen ,että ainoa kulotukseen erikoistunut Mhy:n metsäasiantuntija heittää pyyhkeen kehään ja lakkaa tarjoamasta pitkäaikaista kulotuskokemusta asiakkaille.
Kun muistelen aikoja 60 vuotta taaksepäin ,oli kulonkäry jokakeväinen ilmiö. Kymmeniä hehtaareita kulotettiin kerralla. Nyt niillä paikoilla kasvaa uudistuskypsyyttä lähenevät männiköt ja osa on jo uudistettu toistamiseen.
Kulotusta ei tehdä nykyään läheskään tarpeeksi . Pilkkuja viilaamalla tilanne ei parane.
.
Ammattitaitoisia kulottajia on jäljellä kourallinen, mutta tällä hetkellä yksi kulottaja toisensa jälkeen on ilmoittanut lopettavansa työn. Kemeran aikana kulotusten suunnittelua ja ehdotuksia maanomistajille tehtiin metsäkeskuksen sisäisenä työnä kustannuksista välittämättä. Valmiiksi suunnitelluille kohteille kilpailutettiin toimijoita, joista jokainen kävi tarjousvaiheessa kohteella. Iso osa kohteista oli kulotuksiin sopimattomia joko kasvillisuuden, maaperän tai tavoitettavuuden kannalta. Koska tarjontaa oli vähän, metsäkeskus toi kuitenkin niitä luonnonhoitohankkeina toteutettavaksi. Tarjousvaiheessa halvin tarjous voitti kisan ja voittaja laati toteutussuunnitelman hyväksyttäväksi. Töitä ei saanut aloittaa ennen Metsäkeskuksen hyväksyntää. Usein hyväksyntä viipyi ja kevään kulotuskelit menivät hukkaan. Samat paperit karttoineen lähetettiin metsäkeskukselle uudestaan toteutusilmoituksen yhteydessä, ja jos toteutus poikkesi maaperä- , kuivuus-, sää- ja tuuliolosuhteiden vuoksi suunnitelmasta, rahoitushakemus hylättiin. Hyväksytyissä hankkeissa maanomistaja ja toteuttaja saivat kuitenkin sen mitä tarjouksessa oli esitetty.
Metkassa metsäkeskuksen työ on siirretty toteuttajille, mutta euromääräiset tukitasot säilytettiin entisinä. Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko metsäkeskus käytti toimintarahoja tähän työhön kulotettua hehtaaria kohden. Käytännössä kulotusten tukitaso on tällä hetkellä n. 80 % todellisista kustannuksista. Asia tuotiin esille Metkan valmisteluvaiheessa, mutta kuten tavallista, lausuntopyynnöt olivat vain muodollisuus, joka oli pakko järjestää.