Ilmatieteen laitoksen tutkijan Jaakko Juvosen valmisteilla oleva väitöskirja haastaa käsityksen metsänomistuksesta laajalle levinneenä kansankapitalismina.
Selvitys osoittaa esimerkiksi, että puolitoista promillea väestöstä omistaa kymmenen prosenttia henkilöomisteisista yksityismetsistä ja että yli 50 hehtaarin tiloista yli puolet on ylimmän tulodesiilin eli tulokymmenyksen omistuksessa.
Juvosen mukaan mielikuva metsänomistuksesta kansankapitalismina ei kuitenkaan ole väärä.
”Hyvätuloisilla on enemmän myös kaikkea muuta varallisuutta. Muihin pääomatuloihin verrattuna metsänomistus on tasaisemmin jakautunut.”
Toisaalta ja todennäköisesti hyvätuloisilla on metsänomistuksia myös yritysten kautta, mikä ei näy vertailussa.
Ylimmällä tuloluokalla neljäsosa metsistä
Juvosen selvityksen mukaan merkittävä osa yksityismetsien hehtaareista on huomattavan hyvätuloisten käsissä.
Metsänomistajista 17 prosenttia kuuluu kotitalouksien korkeimpaan tulodesiiliin. Metsää omistavia henkilöitä tässä desiilissä on 112 700.
”Tämä ryhmä omistaa 26 prosenttia kaikesta henkilötunnukseen yhdistyvästä metsäpinta-alasta, kaikkiaan kolme miljoonaa hehtaaria.”
Korkeimmassa tulodesiilissäkään kaikki eivät ole suurmaanomistajia, sillä metsänomistusten keskikoko on vain puolet kaikkien metsänomistusten keskiarvoa suurempi.
”Mutta tämä tulodesiili pitää sisällään selkeän, reilun 15 000 henkilön metsänomistajaluokan, jossa metsänomistukset ovat yli 50 hehtaaria”, Juvonen toteaa.
Korkeimman tulodesiilin metsänomistajista kolmasosa asuu maaseudulla. Heidän metsätilansa ovat suurempia ja metsänomistukset yhteensä 1,6 miljoonaa hehtaaria, mikä on 14 prosenttia selvityksen metsäpinta-alasta. Omistus myös painottuu varsin iäkkäisiin miehiin.
Hyvätuloisten osuus on sitä suurempi, mitä isommista tiloista kyse. Alle 50 hehtaarin metsänomistuksissa tulojakauma on tasaisempi.
Avuksi ohjauskeinojen ohjaukseen
Metsätaloustukien kohdistumisesta tutkimus ei väitä mitään, mutta jättää kuitenkin kysymyksen ilmaan.
Juvonen uskoo tulodesiilitarkastelulle olevan käyttöä etenkin metsäpolitiikan ohjauskeinojen suuntaamisessa, kun halutaan määrittää ryhmät, joiden kautta ohjaustoimilla on eniten vaikuttavuutta.
”Menetelmän avulla voidaan arvioida, mihin omistajaryhmiin ohjauskeinot vaikuttavat – ketkä hyötyvät tukitoimista tai kääntäen, ketkä häviävät vero- tai rajoitepohjaisista ohjauskeinoista”, hän sanoo.
Kärjistäen ja tiivistäen: poliittiset ohjaustoimet ovat tehokkaimpia silloin, kun niissä on ajateltu hyvätuloisia, yli 50 metsähehtaaria omistavia maaseutuasujia. Tämä ryhmä kattaa 1,3 prosenttia metsänomistajien lukumäärästä, mutta kymmenen prosenttia yksityismetsistä. Tehokkuus paranee, jos linssiä tarkennetaan vielä iäkkäisiin miehiin.
Tuenhakijalta ei kysytä varallisuutta
Juvosen selvityksen tulokset eivät yllätä metsäneuvos Erno Järvistä maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Tutkimuksesta ei kuitenkaan ilmene, että ylimmän tulodesiilin metsänomistajille olisi kohdentunut osuuttaan enemmän metsätalouden tukia”, Järvinen toteaa.
Metsätaloustukiin varallisuus ei vaikuta suoraan ja tuskin edes välillisesti. Metka-tukijärjestelmän valmistelussa on käytetty lähinnä Metsänomistaja 2020 -tutkimusta, joka antaa tietoa etenkin metsänomistajien asuinpaikasta, iästä, ammatista ja koulutuksesta, mutta ei varallisuudesta.
Järvinen muistuttaa, että metsäpolitiikan työkalupakissa on taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi normiohjaus eli lainsäädäntö sekä informaatio-ohjaus eli esimerkiksi metsänhoitosuositukset.
”Erityisesti informaatio-ohjauksessa on mahdollista huomioida metsänomistajien tavoitteiden erilaisuus.”
Metsävarakkaiden hyvätuloisuus osin kehäpäätelmää
Ilmatieteen laitoksella tutkijana työskentelevä Jaakko Juvonen on metsien kestävää käyttöä käsittelevässä väitöskirjatyössään ristiinanalysoinut metsänomistusta ja metsää omistavien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja.
Käytettävissä oleva rahatulo muodostuu ansio-, yrittäjä- ja pääomatuloista sekä tulonsiirroista veroilla vähennettynä, eli mukana ovat myös puunmyyntitulot.
Tilastokeskuksen tuoreimmassa, vuoden 2022 tilastossa ylimmän tulodesiilin alaraja oli 49 250 euroa yhden henkilön taloudessa.
Metsänomistaja ei voi koskaan olla varaton ja on kehäpäätelmää, että metsänomistus painottuu hyvätuloisille, sillä puunmyyntitulot nostavat kokonaistuloja. Mutta kuinka hyvätuloisille, sitä ei aiemmin ole juurikaan tutkittu.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
