Kemerapetoksesta määrättiin ennätysrangaistus

Lähes 60 hehtaarin vilpillinen tukihaku toi metsänomistajalle ehdollisen vankeustuomion.

Metsä jäi hoitamatta ja metsänomistaja sai kemeratukien sijasta ehdollisen vankeustuomion. Kuvan metsä ei liity tapaukseen. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Metsä jäi hoitamatta ja metsänomistaja sai kemeratukien sijasta ehdollisen vankeustuomion. Kuvan metsä ei liity tapaukseen. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Seinäjoen käräjäoikeus määräsi metsänomistajalle ennätyksellisen kovan tuomion avustuspetoksista ja metsärikoksesta. Tavoiteltu taloudellinen hyöty oli siinä määrin mittava, että seuraamuksena oli ehdollinen vankeusrangaistus, 65 vuorokautta. Metsänomistaja on valittanut tuomiosta.

Valtion metsätukien käyttöä valvova Suomen metsäkeskus totesi tarkastuksessaan metsänomistajan hakeneen perusteetta yli 55 hehtaarille nuoren metsän hoitoon tarkoitettua kemeratukea. Lisäksi metsänomistajan havaittiin tärvelleen 0,3 hehtaarin luonnontilaisen, metsälain suojeleman suon.

Tällä perusteella syyttäjä vei asian käräjille. Avustuspetokseen metsänomistaja syyllistyi kahdella eri tilallaan. Tästä vajaa 50 hehtaaria oli ensiharvennusta ja seitsemän hehtaaria raivaussahalla tehtävää nuoren metsän hoitoa.

Haettu tukisumma oli noin 12 500 euroa. Sitä ei maksettu, koska Metsäkeskus teki maastotarkastuksen molemmilla kohteilla riskiarvion perusteella. Toteutetuksi ilmoitettuja töitä ei ollut tehty eikä ensiharvennuskohteen puusto myöskään olisi täyttänyt kemeratukien ehtoja.

Metsäkeskuksen mukaan samaisen metsänomistajan kemerahakemuksissa on aiemminkin ollut epäselvyyksiä.

Metsärikokseen metsänomistaja syyllistyi tehdessään piennartien ja ojituksia sekä hakkuun 0,3 hehtaarin luonnontilaisella suolla, joka oli metsälakikohde.

”Joku muu”

Metsänomistaja kiisti kaikki syytteet. Metsärikoksen hän totesi jonkun muun tekemäksi. Tätä oikeus ei pitänyt uskottavana, koska tilalla samaan aikaan tehtiin ojituksia.

Avustuspetokset metsänomistaja selitti tiedonkulun katkoksena. Hän kertoi otaksuneensa pestaamansa metsäkoneyrittäjän tehneen ensiharvennuksen sovitussa ajassa. Hän ei kertomansa mukaan ollut selvittänyt, oliko työ tehty.

Tämä ei oikeuden mukaan vähennä teon tahallisuutta.

Pienemmän avustuspetoksen syyksi metsänomistaja totesi metsurin, joka ei ollut laskun lähettämisestä huolimatta tehnyt sovittua työtä. Näyttöä metsurin palkkaamisesta ei oikeudessa esitetty.

Metsänomistaja korosti, että hänen metsänsä ovat hyvin hoidettuja. Oikeus totesi, ettei oikeudenkäynnissä tarkasteltu vastaajan metsien hoidon tilaa vaan sitä, onko tämä virheellisiä tietoja antamalla yrittänyt saada metsänhoidon tukirahoitusta, johon hänellä ei ollut oikeutta.

Käräjäoikeus totesi myös, että Metsäkeskus voi antaa hankkeen toteuttamiseen jatkoaikaa tarkastuksessa havaittujen vähäisten puutteiden korjaamiseen. Sellaisista ei tässä tapauksessa ollut kyse, koska hoitotoimia ei ollut tehty lainkaan.

Tavoitellun rikoshyödyn suuruuden vuoksi seuraamuksena oli vankeustuomio. Yleisen oikeuskäytännön mukaan avustuspetoksista tuomitaan vankeutta, kun tavoiteltu hyöty ylittää 10 000 euroa.

Metsäkeskuksen tietojen mukaan tuomio on ankarin kemerapetoksista tuomittu.

Korjaus: Lisätty rangaistuksen kesto 65 vuorokautta (15.10)

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus