Kemin biotuotetehdas tulee, mutta kuka jalostaisi tukit

Pääjohtaja Hämälä: Metsätalous ei elä kuitupuulla ja siksi tukkia pitää kasvattaa ja ostaa.

Kemin biotuotetehdas tulee Karihaaran sahan paikalle. Sahalaitoksen purkutyöt ovat jo pitkällä. Takana nykyisen sellutehtaan laitoksia. Kuva: Mikko Häyrynen

Metsä Group valmistelee parhaillaan isoja investointeja Kemissä, Raumalla ja Ruotsin Husumissa. Päätöksiä voi tulla aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella, mutta valmistelevat työt on jo aloitettu.

Kemin 1,5 miljardin euron panostus on toteutuessaan Euroopan suurin metsäteollisuusinvestointi. Pääjohtaja Ilkka Hämälä luettelee keskeisinä edellytyksinä, että puunhankinta toimii, logistiikkayhteydet ovat kunnossa ja että maailmanmarkkinoilla ei ole tämänhetkistä suurempaa katastrofia käynnissä. Lisäksi tarvitsee järjestellä rahoitusta ja lukuisia yksityiskohtia.

”Näillä näkymin tehdas nousee jossain vaiheessa joka tapauksessa”, Hämälä sanoi tiistaina Kemissä.

Parhaillaan on menossa ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristölupahakemus jätetään tänä syksynä.

Investointipäätös Kemin biotuotetehtaasta voidaan tehdä aikaisintaan toukokuussa 2020, jonka jälkeen rakentaminen alkaisi välittömästi. Rakennusaika on noin kaksi vuotta.

Vanhaa tehdasta voi käyttää jos korjaa

Jos tulee tilanne, että investointipäätöstä pitää lykätä, niin vanhalla tehtaalla ei ole parasta ennen -päivää, mutta siellä täällä joudutaan tekemään korvausinvestointeja, joiden hyödyt saattavat jäädä lyhytaikaisiksi.

Esimerkiksi nyt syyskuussa on viikon huoltoseisokki, jossa uusitaan soodakattilan sähkösuodin, kustannusarvioltaan yli miljoona euroa.

”Sen käyttöiäksi jää alle kolme vuotta.”

Jos tehtaan elinkaarta jatketaan, niin vastaavia yksittäisiä uusittavia kohteita tulee jatkossakin.

Valmistelevat työt on jo aloitettu ja valmistuvat aikataulun mukaan tammikuussa. Biotuotetehtaan tieltä puretaan viisi vuotta seisonut Karihaaran saha ja kaikkiaan 21 rakennusta.

Sahalaitokset koneet on myyty ja nettitietojen mukaan ne päätyvät Itävaltaan. Alueella on nostettu rautaa rekkoihin, joissa on Puolan kilvet.

Uusia rautatieterminaaleja tarvitaan

Päätieverkko on kohtalaista ja meriväylän syventämisestä kahdella metrillä 12 metriin on jo väyläviraston päätös.

Sen sijaan alempi tieverkko ja raideyhteydet edellyttävät kunnostamista.

Metsä Groupin esittämän kartan mukaan raakapuuterminaaleja tulee kunnostaa Kolarissa, Pellossa ja Haapajärvellä, ja uusia terminaaleja tarvitaan Utajärvelle, Oulaisiin ja Nivalaan.

Ratayhteyttä Oulusta Kontiomäen kautta Sotkamon Vuokattiin tulee parantaa, samoin Kontiomäeltä pohjoiseen Suomussalmen Pesiökylän asemalle.

Metsätalous ei elä kuitupuulla

Kun Äänekoski starttasi, niin sen hankinta-alue nousi Oulun tuntumaan. Kun Kemi valmistuu ja lisää puunkäyttöä 4,5 miljoonalla kuutiometrillä, niin puuvirrat kääntyvät taas.

Kemi lisää puunhankintaa Lapin lisäksi Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Joltain alueilta voi kuitupuu lähteä pohjoiseen ja tukit etelään.

Hämälän mukaan suomalainen metsätalous ei saa riittävästi tuloja kuitupuun tuotannosta, koska kuitupuun hintatasoa ohjaa plantaasimetsätalous ja esimerkiksi Venäjän hintataso.

”On mahdotonta, että Suomessa kuitupuusta voitaisiin maksaa sellaisia hintoja, että metsätalous pyörisi kuitupuuvetoisesti. Suomalaisen metsänomistajan pitää kasvattaa tukkia ja metsäteollisuuden pitää sitä ostaa.”

Pohjoisen tukinjalostus kaipaa ratkaisua

Metsä Group ei tällä haavaa toimi aivan oppinsa mukaisesti, sillä Kemin biotuotetehtaan myötä kuitupuunhankinnan lisäys painottuu Pohjois-Suomeen ja Pohjois-Karjalan yläosaan, mutta uutta, mäntyä käyttävää suursahaa valmistellaan Raumalle.

Rauman saha maksaisi 200 miljoonaa ja käyttäisi tukkia 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Hämälän mukaan pohjoisen tukinjalostusta katsotaan sitten.

”Vielä pitää ratkaista, että mikä pitkällä jänteellä on paras tapa jalostaa pohjoisen tukkeja.”

Metsäliitto myy nyt noin 40 prosenttia ostamastaan tukkisumasta yksityisille pk-sahoille. Puntarissa on, että jatketaanko samalla tavalla, kuljetetaanko tukkia pitkiä matkoja vai investoidaanko Pohjois-Suomen sahaukseen.

Kemin biotuotetehdas haastaa itsensä

Jotta Kemin uusi tehdas olisi enemmän kuin sellutehdas, niin puheet biotuotteista tulee lunastaa.

Äänekosken tekstiilikuitutehtaan koelaitoksella on laiteasennukset käynnissä ja ensimmäisiä tuotantotonneja odotetaan joulukuulle.

”Laitos ei koskaan tule kassavirtapositiiviseksi, vaan se on prosessin kehittämistä.”

Jos koelaitos osoittautuu menestyksekkääksi, niin varsinainen laitos voidaan rakentaa vaikka Kemiin. Tekstiilitehdas tarvitsee tilaa ja sitä on paremmin Kemin kuin Äänekosken tehdasalueella.

Laitoksen mahdolliseksi tuotannoksi sanotaan 50 000 tonnia. Tekstiilikuidun tonnihinta on 2000-3000 euroa, mikä on selluun verrattuna kolmin-nelinkertainen hinta.

Husumista ei tule markkinasellutehdasta

Kemin ja Rauman lisäksi Metsä Groupilla on pöydällä kolmas, 300 miljoonan euron investointi Husumin sellutehtaan uudistamiseksi Ruotsissa. Tarkoitus ei ole nostaa tehtaan kapasiteettia eikä tehdä uutta markkinasellutehdasta, vaan että tehdas syöttää sellua saman kompleksin kartonkikoneelle.

 

Kemin biotuotetehdas:

– investoinnin arvo 1,5 miljardia euroa
– tuotanto 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtisellua
– puunkäyttö 7,6 miljoonaa kuutiometriä
– työllistää suoraan noin 250 henkilöä ja arvoketjussa noin 2 500
– rakennusvaihe lähes 10 000 henkilötyövuotta
– investointipäätöstä odotetaan alkukesällä 2020

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut