Kiinan metsäpinta-ala on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä

Luonnonmetsien hakkuut on kielletty Kiinassa kokonaan.

PEFC Kiinan johtaja Benson Yu kertoo, että monen kiinalaisen kosketus luontoon rajoittuu kaupunkien viheralueisiin. Kuva: Heikki Hurme

Puistot, katujen varteen istutetut lehtipuut ja muotoon leikatut pensaat tuovat vaihtelua autojen ja pilvenpiirtäjien hallitsemaan maisemaan Pekingissä Kiinassa. Kovin paljon tämän lähempänä metsää ei moni kiinalainen elämänsä aikana käy, sanoo PEFC Kiinan johtaja Benson Yu.

Tilanne on mielenkiintoinen, sillä merkittävä osa maailman metsistä sijaitsee Kiinassa. Maan pinta-alasta on metsää noin viidennes, eli 208 miljoonaa hehtaaria.

”Kiinalaisten suhde metsään on kaksijakoinen. Metsät ovat tyypillinen aihe klassisessa maalaustaiteessa, ja kiinalaiset arvostavat kauniita metsämaisemia. Maataloussivilisaatiossa metsillä ei kuitenkaan ole ollut samanlaista asemaa elannon ja turvan lähteenä kuin Suomessa”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Teemu Seppä.

Viime vuosikymmeninä metsiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Aikoinaan hakattuja alueita on metsitetty eroosion ja tulvien torjumiseksi.

”Kiinan metsäala on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvulta”, Seppä sanoo.

Rajoituksia hakkuisiin

Kiinan metsät jaetaan luonnonmetsiin ja istutusmetsiin. Luonnonmetsät kattavat noin kaksi kolmasosaa metsäalasta. Luonnonmetsien hakkuita on rajoitettu jo pidempään, mutta muutama vuosi sitten Kiinan hallitus kielsi niiden hakkuut kokonaan.

”Tämä aiheuttaa vuosittain 50 miljoonan kuutiometrin menetykset. Istutusmetsät ovat tosin vielä nuoria, joten hakkuuvaje pienenee jatkossa”, Seppä sanoo.

Hakkuukiellon merkitystä pienentää myös se, että puu ei läheskään aina ole kiinalaisen metsän ykköstuote. Metsissä kasvatetaan talousmielessä myös esimerkiksi sieniä, marjoja, yrttejä ja havupuiden siemeniä.

Intoa sertifioida metsiä hakkuukielto on Bensonin mukaan kuitenkin laimentanut. Kiinan metsistä on sertifioitu viitisen prosenttia.

Kiinassa valtio omistaa maan, mutta metsien hallintaoikeuksia on vuodesta 2008 lähtien myönnetty myös erilaisille yhteisöille. Tällä hetkellä metsäalasta reilu puolet on yhteisöjen hallinnassa.

Yläkuvassa on japaninlehtikuusikko, jonka alle on istutettu koreanmäntyä ja Acanthopanax-suvun lääkekasvia. Alakuvassa on lehtikuusikko, jonne on avattu linjoja sekametsän perustamiseksi. Kuvat: Teemu Seppä

Puu myy kalusteissa

Sepän mukaan ennakoidaan, että Kiinan vuonna 2020 käyttämästä puusta 40 prosenttia on tuontipuuta. Suomesta vietiin Kiinaan viime vuonna 1,7 miljoonaa kuutiometriä havusahatavaraa, valtaosa siitä huonekaluteollisuudelle.

”Suomalaista havupuuta käytetään varsinkin lastenkalusteissa”, sanoo Tianjinin huonekaluyhdistyksen puheenjohtaja Gao Xiuzhi.

Hänen mukaansa suomalaisen havupuun käyttöä voisi lisätä. Tämä edellyttää kuitenkin, että sahatavara jalostetaan Suomessa pidemmälle.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan tämä on tavoitteena. Kiinalaiset ovat hänen mukaansa painottaneet hankinnassaan hintaa, joten huonekalulaatujen lisäksi Kiinaan on myyty myös edullisempia tuotteita.

”Jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä kiinalaisen teollisuuden ja suomalaisten tuottajien välillä”, Merivuori sanoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut