Kirjanpainaja uhkaa taas kuusikoita

Myös kuusentähtikirjaaja ja okakaarnakuoriainen kiusaavat Suomen metsiä.

Kirjanpainajat valtaamat kuuset tulisi poistaa metsästä siinä vaiheessa, kun kuoriaisen toukat ovat vielä kaarnan alla. Kuolleiden puiden poistamisesta ei ole tuhojen torjunnan kannalta hyötyä. (Kuva: Tiia Puukila)
Kirjanpainajat valtaamat kuuset tulisi poistaa metsästä siinä vaiheessa, kun kuoriaisen toukat ovat vielä kaarnan alla. Kuolleiden puiden poistamisesta ei ole tuhojen torjunnan kannalta hyötyä. (Kuva: Tiia Puukila)

Kuusikoiden omistajien on nyt syytä olla tarkkana. Varttuneiden kuusten pahimman tuhohyönteisen kirjanpainajan parveilu on alkanut ympäri maata.

”Ilmoituksia hyönteistuhohakkuista tehtiin viime vuonna ennätysmäärä ja kirjanpainajia oli monin paikoin todella runsaasti, joten voidaan olettaa, että kirjanpainajakanta on tänä vuonna korkealla”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja.

Viileä toukokuun alku hidasti kirjanpainajan liikkeelle lähtöä jonkin verran, mutta Yliojan mukaan suuri merkitys on sillä, miten lämmin kesä on. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin uusi kirjanpainajasukupolvi kehittyy. Lämmin kesä saa talvehtineet kirjanpainajat lisääntymään toistamiseen, ja uusi kirjanpainajasukupolvi voi laittaa alulle toisen sukupolven.

Kirjanpainaja lisääntyy muun muassa heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa. Runsaana esiintyessään se voi päihittää myös hyväkuntoisten kuusten puolustuskyvyn.

Parhaiten kirjanpainajan valtaamat, vielä vihreät kuuset tunnistaa puiden tyvelle alkukesällä kertyvästä ruskeasta purusta.

”Tärkeintä on poistaa kirjanpainajan valtaamat kuuset siinä vaiheessa, kun toukat ovat vielä puiden kaarnan alla. Kuolleiden puiden poistamisesta ei ole torjunnan kannalta hyötyä”, Ylioja muistuttaa.

Uusi kirjanpainajasukupolvi poistuu puiden kaarnan alta Etelä-Suomessa yleensä heinäkuussa.

Uusi karttapalvelu

Luke ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajamäärien kehitystä 42 paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisin seurantapaikka on Kainuussa.

”Verkostoa pitäisi laajentaa pohjoisemmaksi. Tuhoilmoituksia tulee Torniosta asti. Kyse ei ole niinkään siitä, että kirjanpainaja olisi siirtymässä pohjoisemmaksi, vaan siitä, että paikalliset kirjanpainajakannat runsastuvat yhä pohjoisempana”, Ylioja arvioi.

Ensimmäiset tulokset kirjanpainajamääristä saadaan touko-kesäkuun vaihteessa, kun pyydykset tyhjennetään ensimmäisen kerran.

Luke testaa tänä vuonna myös karttapalvelua, josta kirjanpainajatuhoista kiinnostuneet voivat käydä katsomassa, miten paljon kirjanpainajia on eri puolilla maata. Karttapalvelu aukeaa kesäkuussa ja löytyy Luken Luonnonvaratieto-sivustolta (luonnonvaratieto.luke.fi).

Aisaaminen avuksi

Esimerkiksi hakkuiden ja myrskytuhojen aiheuttamaa hyönteistuhoriskiä pyritään ehkäisemään metsätuholain avulla. Lain mukaan syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara on kuljetettava pois hakkuupaikalta tai välivarastosta tiettyyn päivään mennessä. Sama koskee vahingoittuneita kuusia, jos ne ovat läpimitaltaan yli kymmenen senttimetriä ja jos niitä on hehtaarilla yli kymmenen kiintokuutiometriä.

Päivämäärä, jolloin puut on viimeistään poistettava metsästä, on maan eteläosissa 15. heinäkuuta, keskiosissa 24. heinäkuuta ja pohjoisosissa 15. elokuuta. Lisäksi kesän aikana hakattu kuusipuutavara on maan eteläosissa kuljetettava metsästä 30 päivän kuluessa.

Kirjanpainajatuhojen leviämistä voi ehkäistä kuorimalla kuoriaisen valtaamat puut ennen kuin kuoren alla elävät toukat aikuistuvat. Puiden kuoriminen voi tulla kyseeseen, jos kirjanpainajan valtaamia puita on niin vähän, ettei niitä kannata ryhtyä myymään.

”Runkoja ei tarvitse kuoria täydellisesti, aisaaminen riittää. Se saa nilan kuivumaan”, Ylioja sanoo.

Aisaaminen tarkoittaa sitä, että puu kuoritaan osittain pituussuunnassa.

Tuholaisia riittää

Kirjanpainaja ei ole ainoa metsiämme tänä vuonna kiusaava tuhohyönteinen. Tiina Ylioja ennakoi, että kuusentähtikirjaaja, joka kuivatti kuusten latvoja jo viime kesänä, jatkaa tuhojaan myös tänä kesänä.

Kuusentähtikirjaajan lisäksi kuusiin voi iskeytyä myös aitomonikirjaaja.

Männyn tuholaisista okakaarnakuoriainen on runsastumaan päin. Sitä on havaittu erityisesti Lounais-Suomessa.

”Okakaarnakuoriainen iskeytyy mäntyjen latvuksiin, joten se on tuhon varhaisvaiheessa kirjanpainajaakin vaikeampi havaita. Hyväkasvuisiin mäntyihin se ei yleensä kuitenkaan iskeydy, vaan esimerkiksi kuivuuden, juurikäävän tai uuden sienitulokkaan havuparikkaan heikentämiin puihin”, Ylioja kertoo.

Kommentit (2)

  1. Metsänpmistajien tulee etsiä nyt kaikki tuoreet kuusen tuulenkaadot ja hoitaa ne pois metsästä kesäkuun aikana.

    Samaten pitää kartoittaa teiden varsilta ja hakkuiltakin kaikki kuusen paperi-, tukki ja lumppipöllit ja järjestää niille poiskuljetus kesäkuun loppupuolella.

    Purukasojen ilmaantuminen kuusen juurelle kesäkuun loppupuolella on myös varma merkki. Niitä on usein aikaisemmin kuolleiden kuusten lähettyvillä. Tällaiset yksittäiset puut tulee kaataa ja hätätilassa vaikka aisata petkeleellä tai moottorisahalla.

    Nyt kannattaa panostaa, että ainakin oma metsä puhdistuisi.

    Metsänhoitoyhdistysten tulisi aktivoida jäseniään ja kaikkia metsänomistajia ryhtymään nyt kesäkuussa siivoustalkoisiin metsänsä kirjanpainajatoukkien poisviemiseksi tuoreessa puutavarassa.

    Tässä talkoossa tarvitaan myös metsäkeskusten ja metsämedian aktiivisuutta.

  2. Kirjanpainaja ja muut metsätuholaiset tulee estää leviämästä.
    Nyt on valitettava havainto se, että suojelualueilta on leviämässä ympäröiviin talousmetsiin kirjanpainajia ja muita tuhohyönteisiä.
    Pelkään, että tekopökkelöt ja erityisesti metsiin jätettävät puukasat osoittautuvat myös tuholaisten levittäjiksi.
    Aiemmin 1970-luvulla oli ankarasti varoitettu kaadettujen puiden jättämisestä metsiin niiden tuholaisvaaran vuoksi. Miksi nyt pakotetaan tähän, mikä oli ennen laitonta?

Metsänhoito Metsänhoito