Ladataan...
Kuljettajapula estää hakkuiden lisäämisen
Metsäkonekuljettajien saatavuus on lisähakkuiden pullonkaula. Koulutusmäärä riittäisi, jos valmistuneet vain saataisiin pysymään alalla.
Tilaajille
Yksinappisesti toimivat ja ahneet puufirmat tekevät suuren ja typerän virheen koettaessaan kiristää metsäurakointien hintoja minimiinsä.
Siitä on seurauksena juuri mm. koneiden paisuminen liian raskaiksi ja suuriksi, hutiloiva työn jälki ja pahimpana kuskipula liian pienten palkkojen takia.
Metsäkonekuskien tuli olla tuhattaitureita ja pystyä jopa korjaamaan ja huoltamaan konetta eli selviytymään yksin jopa pimeässä ja pakkasessa korpien keskellä monenlaisista ongelmista usein puutteelisella koulutuksella ja vähäisillä työkaluilla ja tämän lisäksi vielä omata syvä metsänhoidollinen käsitys, miten puita tulisi poimia ja jättää kasvamaan.
Urakoitsija ja puun ostaja yhtiö patistaa kuskia harvennushakkuilla ottamaan metsästä parhaita valtapuita nopeimmaksi pinon kasvattajaksi, vaikka järkevintä olisikin harventaa tiukasti koko ajan alta päin pienimpiä puita ja jättää jäljelle jäävään puustoon vain parhaita ja suurimpia valtapuita vaikka tiheystasaisuus vähän kärsisikin.
Lyhytnäköisyydessään metsäteollisuus ei myöskään yhdessä konevalmistajien kanssa kehitä uusia ja työn laatua parantavia laitteita kuten tiheystutkaa kuskin avuksi, jolla kuski näkisi monitorista vilkaisemalla mitä tiheyttä on juuri hakannut.
Toinen tärkeä ja helppo uudistus olisi automaattinen kourakasojen paikkatietojärjestelmä, jolla ajotraktori löytää kaikki pölkyt myös varjoista ja hangen alta.
Kolmas uudistus olisi oikeasti metsäystävälliset pienen pintapaineen telat, jotka mahdollistaisivat puun korjuun ympäri vuoden ja näin koneiden paremman käyttöasteen ja taloudellisuuden.
Metsäkonekuskien palkka tulisi olla vaativuuden ja nykyistä paremman koulutuksen takia useita euroja/tunti nykyistä suurempi, jotta alalle olisi jopa tunkua ja saataisiin valoikoitua parhaasta päästä fiksua porukkaa ja se myös jäämään sinne arvokkaan työkokemuksensa takia.
Konekuskien tuottavuutta ja viihtyvyyttä myös parantaisi huomattavasti uudelainen keskiraolliseen satulatuoliin pohjautuva hyväryhtinen eli ergonominen ratsastusistunta, jolla vältettäisiin kehon huonoa nestekirtoa, monesta syystäjohtuvaa väsymistä, hartiajännityksia ja erityisesti alaselän vaivoja, joita nykyinen pyöreäselkäistunta vääjäämättä tuottaa.
Nykyjärjestelmässä ei ole mitään järkeä, kun jo alle 20 v työssä olon jälkeen useimpien metsäkonekuskien alaselkä on romuna, mistä tulee jättikulut urakoitsijalle ja yhteiskunnalle ja ammatinvaihdon takia arvokas työkokemus menetetään.
Metsänhoidon puolella meillä on meneillään paha väärinuskomusbuumi, mutta myös korjuun puolella pitäisi kehittää uutta tutkimukseen ja hyvään tekniikkan perustuvaa toimintaa, eikä vain härkäpäisesti jurskuttaa perinteisillä trendeillä ja opeilla vastoin maalaisjärkeä.
Seurattuani ajokonekuskina jokusen vuoden motokuskin työelämää sivusta, ei houkuta ryhtyä moiseen koiranvirkaan vaikka palkka olisi hivenen parempi.