Kun korjuun riskit käyvät toteen

Roudaton ja märkä maa johtaa joskus maasto­vaurioihin ja urapainumiin puunkorjuussa. Metsäkeskus voi tarkastaa korjuujäljen, mikäli kohteella epäillään metsälain rikkomusta.

Näkymä Markku Mäkisen metsästä korjuun jälkeen. Metsälain rikkomuksesta on kysymys, jos kivennäismaalla on yli kymmenen sentin syvyisiä painumia yli 20 prosentilla urien kokonaispituudesta. Hehtaaria kohden tämä tarkoittaa yhteensä noin 100 metrin mittaisia painumia. Turvemailla lakiraja ylittyy, mikäli vähintään 20 senttiä syviä painumia on yli 25 prosentilla urien kokonaispituudesta. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Karstulassa Keski-Suomessa metsää omistava Markku Mäkinen koki melkoisen yllätyksen, kun hän meni tammikuun puolivälissä katsomaan harvennusvaltaisen leimikkonsa korjuuta.

”Syviä urapainumia oli paljon. Kokoojaurana oli yritetty käyttää useampaa eri reittiä, jotka olivat kaikki painuneet pahasti. Pellon reunaan tehty varastopaikka oli myös hurjan näköinen”, Mäkinen kuvailee.

Puunkorjuun aloituksesta sovittiin yhdessä puut pystykaupalla ostaneen yrityksen edustajan kanssa. Jo lähtökohtaisesti oli tiedossa, että kohteella voi tulla haasteita märkyyden kanssa.

”Sovimme, että palstan läpi kulkevaa kelkkauraa voi käyttää kokoojaurana, ja mahdolliset painumat korjataan kaivurilla ostajan kustannuksella”, sanoo Mäkinen.

”Korjuussa on tapahtunut virhe”

Leutojen kelien vuoksi puunkorjuuta on ollut pakko tehdä tänäkin vuonna jonkinmoisella riskillä, koska etukäteen maaston kantavuutta on usein mahdotonta arvioida. Huolellinen korjuun suunnittelu, ongelmakohtien ennakointi ja tiivis sekä avoin yhteydenpito metsänomistajaan ennaltaehkäisevät monta murhetta.

”Mielestäni tässä tapauksessa olisi pitänyt olla minuun yhteydessä aiemmin ja sopia korjuun keskeyttämisestä, kun ongelmat havaittiin. Olisin itse vaatinut korjuun keskeyttämistä, jos olisin ehtinyt ajoissa paikalle”, Tampereen seudulla asuva Mäkinen harmittelee.

Mäkinen oli tuoreeltaan yhteydessä puunostajan edustajaan, joka kävi katsomassa jälkiä kohteella.

”Hän oli samaa mieltä, että korjuussa on tapahtunut virhe, eikä heillä ole asiassa mitään kiistettävää.”

Metsäkeskukselta puolueeton tarkastus

Vastaavia tapauksia tulee toisinaan ilmi muuallakin. Jos metsänomistaja epäilee, että korjuussa on tapahtunut metsälain rikkomus esimerkiksi harvennusvoimakkuudessa, runko- ja juurivaurioissa tai urapainumissa, hän voi pyytää Metsäkeskusta suorittamaan kohteella korjuujäljen tarkastuksen.

”Vuosittain tällaisia pyyntöjä tulee meille metsänomistajilta 10­–20 kappaletta. Useimmin kyse on siitä, että metsää epäillään liian voimakkaasti harvennetuksi. Tämän talven keliolosuhteet tuntien on todennäköistä, että urapainumia koskevien pyyntöjen määrä voi kasvaa”, sanoo tarkastustoiminnan asiantuntija Jani Leivo Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskuksen tarkastusraportti tarjoaa puolueettoman tiedon korjuussa puustolle ja maastoon aiheutuneista vaurioista.

”Me emme esitä mitään euromääräistä summaa, jossa määriteltäisiin vahingon suuruus. Mahdollisesta korvauksesta sopiminen on metsänomistajan ja hakkuuoikeuden haltijan tai urakoitsijan välinen asia. Jos kohteella todetaan metsälain rikkomus, ryhdymme osaltamme tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin. Vuosittain näin käy vain muutamassa tapauksessa”, Leivo huomauttaa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 3/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Artikkelit

Kuvat