Torstaina kuollut kuningatar Elisabet muistetaan Suomessa etenkin metsäretkestä, joka tehtiin vuoden 1976 valtiovierailun yhteydessä. Retkipäivää oli dokumentoimassa myös satakunta toimittajaa, joten filmipätkät ja valokuvat maastossa pikkukengissä kulkevasta kuningattaressa ovat tulleet tutuiksi.
Kuningattaren matkaohjelmaan kuului muun muassa metsäpäivä, jonka aikana käytiin Serlachiuksen Kankaan paperitehtaalla ja Tehdaspuun hakkuutyömaalla Leivonmäellä.
Työmaalla seurattiin ensin moottorisahamiehen työskentelyä. Lounaan jälkeen vuorossa oli konekorjuun esittely. Prosessori, joka karsii ja katkoo puun koneellisesti, näytti jo kovasti kiinnostaneen kuninkaallisia sekä tasavallan presidenttiä, Metsälehdessä (22/1976) kirjoitettiin. Esitelty hakkuukone oli Pika 75.
Polkujen raivaaminen kiellettiin
Uutiskuvien perusteella kuningattarella näyttää olleen metsässä liikkumisessa haasteita. Tämän Metsälehtikin huomasi: Kuningatar Elizabeth ei alkuun nauttinut metsäpolusta pikkukengissään, mutta lohisopan ja lättyjen jälkeen tukevat kävelykengät jalassa sujui savottaan tutustuminen jo paljon leppoisammin, lehdessä todettiin.
Metsäkohde oli otettu ohjelmaan vieraiden pyynnöstä, UPM-Metsä-lehden (2/2006) vierailua kuvaavassa artikkelissa kerrotaan (Totuus kuningattaren metsäretkestä). Retken järjestelyissä olivat mukana Tehdaspuun lisäksi muun muassa ulkoministeriö, presidentin kanslia, Iso-Britannian suurlähetystö. Myös Englannin hovi osallistui ja kuningattaren edustaja kävi tarkastamassa retkireitin ennen vierailua. Alun perin tarkoitus oli raivata metsään polut vierailijoiden kulun helpottamiseksi, mutta hovineiti kielsi sen. Metsän kuulemma piti olla luonnollinen.
Lisäksi hovineidin kanssa oli sovittu, että retkellä käytetään matalapohjaisia kenkiä, mutta tämä oli unohtunut. Kuningattaren kengät kuitenkin saatiin vaihdettua lounaalla metsään sopivammiksi.
Kypärä oli liikaa
Metsässä rämpimisen lisäksi jälkeenpäin puhetta on ollut kuningattarelle tarjotusta turvakypärästä, jota hän kantoi mukanaan mutta ei laittanut päähänsä. Järjestäjien kesken oli sovittu, että työmaalla noudatetaan alan turvallisuusmääräyksiä, joten vierailla pitäisi olla kypärät.
Tässä tehtiin virhe, kuningattarelle ei olisi kypärää pitänyt tarjota, UPM:n lehdessä todetaan. Virhe oli lehden mukaan sekin, ettei metsään raivattu polkuja.
Vierailun minuuttitarkkaan aikatauluun toi vaikeuksia suuri yleisömäärä: tuhannet ihmiset läheltä ja kaukaa olivat täyttäneet tienvarret, mikä aiheutti viivästyksiä.
Paluumatka Jyväskylään tehtiin Yhtyneitten Paperitehtaitten Vellamo-laivalla. Rannoilla huiskuttavat paikkakunnan asukkaat ja Jyväsjärvellä matkan päätösvaiheessa nähty vesihiihtoesitys olivat osoitus siitä, että keskisuomalaiset halusivat ottaa kuninkaalliset vieraat tosi tervetulleena vastaan, Metsälehti muotoili.
Lisää aiheesta: Kolumni | Kuningatar savotalla
Lisää aiheesta: Lukijalta | Miten kuningatar päätyi savotalle?
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Retki tehtiin Toivakassa (ei siis Leivonmäellä) sijaitsevalle Kymi-yhtiön omistamalle Metsä-Piililän tilalle. Fuusion jälkeen kuuluu UPM:lle.
Lounasta syötiin harjanteella, josta oli idyllinen näkymä ”Kolmasjärvi”-nimiselle järvelle.
Lähelle työmaata johtava paikallistie oli niin hyvässä kunnossa ettei koskaan. Turvajärjestelyissä oli puutteita. Paikalle ajeli mopollaan niistä huolimatta vähän yksinkertainen paikkakuntalainen. Tarjoilu oli hyvä ja siitä nautti aika moni median edustaja ihan kunnolla.
Kuningatar oli kompastua niillä ”piikkareillaan”. Luulen, ettei nauttinut koneiden metelistäkään. Tuskin oli sellaiseen tottunut Balmoralissa. Näytti aika nyrpeältä. Oli sitten kuitenkin toipunut ja myöhemmin muistellut hymyhuulin retkeään suomalaismetsiin Suomen Lontoon suurlähettiläille.
Tehtiin lähes vuosittain kauppaa naapuritilan puista järjestelyihin osallistuneiden kanssa ja monen monta vuotta niitä kertailtiin.
Paikalliset hirvimiehet kutsuvat paikkaa ”Elisabethin aukioksi”, Toki nyt kasvaa sankkaa metsää.