Kuusikoiden ensiharvennus usein myöhässä

Ensiharvennus pitäisi Etelä- ja Keski-Suomen hyvin hoidetuissa viljelykuusikoissa tehdä usein jo 25 vuoden iässä.

Mikkelissä kasvava vuonna 1999 istutettu kuusikko ensiharvennetaan tänä syksynä. Pohjapinta-ala kuviolla on yli 30 ja pituutta puilla on noin 14 metriä. Puunostaja arvioi ensiharvennuksen poistumaksi jopa sata kuutiota hehtaarilta. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Nykyiset kasvumallit suosittelevat tekemään ensiharvennuksen rehevillä kasvupaikoilla pääsääntöisesti vasta 30–35 vuoden iässä. Todellisuudessa ensiharvennus voi tällöin olla jo reilusti myöhässä.

”Jos viljelykuusikko on alusta asti hoidettu suositusten mukaan, pitää ensiharvennustarve käydä kartoittamassa jo puiden ollessa 20-vuotiaita. Kuusikon osalta nyrkkisääntönä on, että harvennus on ajankohtainen elävän latvuksen osuuden ollessa noin 60 prosenttia”, painottaa Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala.

Kasvumallit ennustavat puuston kehitystä, ja esimerkiksi metsäsuunnitelmat pohjautuvat niihin.

Metsänhoitosuositusten mukaan tuoreen kankaan kuusikkoon suositellaan Etelä-Suomessa ensiharvennusta, kun puusto on 13–16 metrin mittaista ja pohjapinta-ala 24–28 neliömetriä hehtaarilla. Puustoa metsässä on tällöin 150–220 kuutiota hehtaarilla.

”Valtaosassa viljelykuusikoista tämä vaihe saavutetaan jo noin 25 vuoden iässä. Hakkuukertymät ovat noin 60 kuutiota hehtaarilta”, Oijala sanoo.

Päivitys käynnissä

Tällä hetkellä kasvunlaskenta perustuu yleisesti käytössä olevissa ohjelmistoissa vanhoihin Mela-malleihin. Luonnonvarakeskus (Luke) päivittää parhaillaan kasvumalleja uudempaan Motti-kasvumallikirjastoon Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tietojen perusteella.

Suomen metsäkeskus on ensimmäisenä isona toimijana siirtymässä käyttämään päivitettyjä Motti-kasvumalleja. Metsäkeskuksen metsätietoasiantuntijan Juha Antinluoman mukaan tavoitteena on, että Motti saataisiin käyttöön jo tänä vuonna.

”Uudet Motti-mallit ja puulajisuhteet huomioivat dynaamiset toimenpidemallit muuttavat ehdotettua ensiharvennuksen ajankohtaa hieman aiempaa varhaisemmaksi. Mutta kaikilla kohteilla ei ehkä vieläkään tarpeeksi”, hän myöntää.

Metsäkeskus räätälöi Motti-kasvumallikirjaston yhteensopivaksi järjestelmiinsä metsäalan ohjelmistoihin erikoistuneen Simosol Oy:n kanssa.

”Tavoitteena on, että metsäalan toimijoiden ohjelmistot pohjautuisivat jatkossa uuteen Mottiin, jonka kasvumalleja Luke päivittää tuottamiensa aineistojen pohjalta”, kuvailee Simosol Oy:n malliasiantuntija Jouni Kalliovirta.

Myös hän ennakoi, ettei uusi kasvumallikirjasto ohjaa tekemään ensiharvennuksia riittävän varhain.

”Tiedon keruu tulee väistämättä aina hieman perässä. Kasvut nopeutuvat hieman, mutta mallit tuottavat keskiarvoja.”

Luken erikoistutkija Hannu Salminen muistuttaa, että tutkimusaineistojen ylläpito ja uusien hankinta ovat kasvumallien kehittämisen edellytys.

”Olemmekin juuri käynnistämässä maastomittaukset, joiden myötä laajennetaan Etelä- ja Keski-Suomen nuorten viljelykuusikkojen aineistoja. Päivitettyjä kasvumalleja ja lisää tarkkuutta on siis luvassa.”

Salmisen mukaan kasvumalleihin on tulossa ensi vuonna valtakunnan metsien 12. inventointiin perustuva päivitys.

Taimien kasvu kohdilleen

Taimikoiden kasvua uuden Motin kasvumallit simuloivat Antinluoman mukaan huomattavasti aiempaa paremmin. Kuusitaimikoiden alkuvaiheen kasvu on harpannut huimasti kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, joten kasvumallit ovat laahanneet perässä. Kahdeksannessa valtakunnan metsien inventoinnissa (1986–1994) 10–12-vuotiaat viljelykuusikot olivat keskimäärin 1,5 metrin mittaisia. Vuosien 2013–2014 inventoinnissa ne olivat keskimäärin jo yli 2,5 metrin mittaisia.

Metsä Groupin Oijala selittää ilmiötä pääasiassa kolmella tekijällä.

”Mätästyksen yleistyminen maanmuokkausmenetelmänä, jalostettujen paakkutaimien käyttö istutuksessa sekä taimikoiden varhaisperkauksen yleistyminen ovat tärkeimmät syyt kehitykseen.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut