Kylävainio: Puumarkkinat eivät toimi kunnolla

Sahateollisuuden puheenjohtaja uskoo harvennusten ja huonompien päätehakkuiden tukkia menevän sellutehtaiden kitoihin.

Korkotason laskusta menee vähintään puoli vuotta talouden elpymiseen. Matti Kylävainio ennustaa, että sahateollisuuden kaipaama kasvu alkaa aikaisintaan ensin vuoden toisella puoliskolla. (Kuvaaja: Keitele Group)
Korkotason laskusta menee vähintään puoli vuotta talouden elpymiseen. Matti Kylävainio ennustaa, että sahateollisuuden kaipaama kasvu alkaa aikaisintaan ensin vuoden toisella puoliskolla. (Kuvaaja: Keitele Group)

Tukin käyttö kotimaassa on pienentynyt kolme ja puoli miljoonaa kuutiota kolmessa vuodessa. Viime vuonna tilastoitu käyttö oli 23,8 miljoonaa kuutiota.

Sahateollisuus ry:n puheenjohtajan Matti Kylävainion mukaan on epäselvää, mitä käyttämättömälle tukkipotentiaalille tapahtuu.

”Tuskin sitä kuitenkaan kertyy metsiin, vaan osa harvennuksista ja huonoimmista päätehakkuista menee massateollisuudelle. Metsäklusterin hyväksyttävyyttä heikentää, että pitkän kierron raaka-ainetta päätyy lyhyen kierron tuotteisiin.”

Yleisenä taustasyynä Kylävainio pitää, että yksityismetsien puumarkkinat eivät toimi kunnolla. Puukauppamäärä näyttää yltävän tänä vuonna noin 45 miljoonaan kuutioon.

”Määrän tulisi nousta vähintään 55 miljoonaan kuutiometriin, ja siinäkään skenaariossa kuitupuuta ei riitä massateollisuuden täyteen käyntiin.”

Samanaikaisesti metsänomistajat nauttivat huippuhinnoista. Kantohintojen korottaminen tuskin nostaisi tarjontaa eikä siihen ole varakaan. Toisaalta nykyisen tarjonnan tasoa ei haluta vaarantaa laskemalla hintoja.

”On hyvin ristiriitaista, että tukki maksaa nyt merkittävästi enemmän kuin silloin, kun käyttö oli tapissa. Ei voi olla näin, että kun käyttö vähenee, niin hinta nousee”, Kylävainio tiivistää.

Investointikulut pitäisi sahata pois

Suomeen on rakennettu lisää sahauskapasiteettia sekä uus- että uusintainvestoinneilla, ja samanaikaisesti tuotantoa on leikattu. Kylävainio painottaa, että uusi kapasiteetti johtaa myös korkeisiin kiinteisiin kuluihin, sillä kirjanpidolliset poistot ovat isot.

”Isoja investointeja tehneet sahat haluaisivat sahata enemmän, jotta kiinteät kulut voitaisiin jakaa isommalle tuotantomäärälle, mutta maailmassa ei ole tällä hetkellä tilaa suomalaiselle sahatavaralle.”

Kylävainion mukaan sahateollisuuden suhdannekuva on huonompi kuin vuosi sitten.

”Tyypillisesti korkotason laskusta menee vähintään puoli vuotta reaalitalouden parantumiseen. Ennustan, että kasvu alkaa aikaisintaan vuoden 2025 toisella puoliskolla.”

Globaali kulutus tullut alas 15 prosenttia

Tukinkäytön supistumisen syyt löytyvät maailmalta: havusahatavaran kulutus on ollut miinusmerkkistä parin vuoden ajan. Huippuvuonna 2021 globaali kulutus kävi 338 miljoonassa kuutiometrissä, ja nyt ollaan 50 miljoonaa kuutiota alemmalla tasolla.

Kylävainion mukaan juuri Euroopan sahurit ovat ottaneet suurimman osuman, ja epäsuorasti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi.

”Kuluttajien yleisen tulevaisuusluottamuksen tai sen puuttumisen kautta. Kun luottamuksen puute yhdistetään yleiseen korkotasoon, niin se leikkaa kulutusta Euroopassa erityisen voimakkaasti.”

Sahateollisuus entistä enemmän lähimarkkinateollisuutta

Kulutus on pudonnut myös Aasiassa. Venäjä on pystynyt jatkamaan sahatavaran toimituksia Kiinaan ja Japaniin entisin määrin, joten eurooppalaisten toimijoiden markkinaosuus on pienentynyt.

Kylävainio toteaa, että Euroopan sahateollisuus on muuttunut aiempaa enemmän koti- ja lähimarkkinateollisuudeksi, johon Euroopan rakentamisen matalalento osuu voimakkaasti.

”Meille eurooppalaisille sahureille on jäänyt pelikentäksi Euroopan ja Pohjois-Afrikan markkinat. Näillä alueilla kulutuksen lasku on ollut suhteellisesti suurempaa kuin Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.”

Lisää aiheesta: Keiteleen Kylävainio jatkaa Sahateollisuuden puheenjohtajana, ”Pienemmät hakkuut johtaisivat hakkuuvuotoon”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa