Pesimäaikaisia hakkuita koskeva lakimuutos astui voimaan sellaisella vauhdilla, ettei siihen pystytty täysin puunkorjuussa varautumaan. Erityisesti energiapuukohteilla ja metsänhoidollisilla nuoren metsän harvennuksilla on ollut paikoin ongelmia. Varsinkin eteläisessä Suomessa nämä kohteet ovat monesti lehtipuuvaltaisia. Lakimuutos kieltää lehtipuuvaltaisten metsien hakkuut pesimäaikaan.
Lakimuutos tuli voimaan kesäkuun alussa. Se ei siis ollut tiedossa, kun tänä kesänä korjattavista kohteista solmittiin kauppoja viime syksynä. Nyt korjuuseen sopivat leimikot ovat paikoin loppuneet kesken.
”Tehdään hartiavoimin töitä, että saadaan urakoitsijoille työmaita ja hoidettua toimituksia korjuupalvelussa. Vaikeuksia on”, kertoo operaatiopäällikkö Mervi Seppänen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta.
Kuten monet metsäalan toimijat myös Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo otti pesimäaikaiset hakkuurajoitteet käyttöön jo ennen lain voimaan astumista.
Seppänen arvioi, että lakimuutos vaikuttaa puoleen yhdistyksen korjuupalvelun käyttämistä urakoitsijoista. Joko kone seisoo tai korjuuta tehdään vajaalla teholla.
”Energiapuukorjuu on kokonaan seis. Urakoitsijoiden koneet seisovat ja odottelevat pääsyä työmaille”, Seppänen jatkaa.
Eteläisessä Suomessa pesimäaikainen hakkuukielto on voimassa 15. heinäkuuta asti. Sen jälkeen korjuut pääsevät jatkumaan normaalisti. Kielto koskee vähintään puolen hehtaarin kokoisia lehtipuuvaltaisisia metsiä, korpia ja rantametsiä.
Kaikki korjuu seis
Energiapuuhun keskittynyt Laania Oy päätti pysäyttää kaikki käynnissä olevat työmaat lain tultua voimaan. Jo ennen lain voimaantuloa yhtiön korjuut oli siirretty pois pesimäaikaisilta hakkuukieltoalueilta.
Laaniassa haluttiin pelata varman päälle.
”Tässä on eri käytäntöjä eri yhtiöissä, mutta me laitoimme varmuuden vuoksi hommat seis. Varmistetaan, että pystytään toteuttamaan se, mitä laki vaatii. Toisaalta taataan toimihenkilöiden oikeusturva. Kyseessä on kuitenkin metsälain kymppipykälä, jota halutaan kunnioittaa”, sanoo Laanian toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki.
Korjuun pysäytys jää lyhytaikaiseksi. Kun työmaat on konekohtaisesti käyty läpi ja ennakkotarkistukset toteutettu ja dokumentoitu, korjuu jatkuu.
Vaikutukset puun hintaan mahdollisia
Lakimuutos tulee vaikuttamaan kevätkauden korjuumahdollisuuksiin tulevina vuosina. Merkittävin vaikutus kohdistuu kesä-heinäkuun aikaiseen puunkorjuuseen.
Kelirikkoaikaan merkitys on vähäisempi. Pesimäaikaisista hakkuurajoituskohteista monet ovat pehmeän maan metsiä, joissa korjuu ei kelirikkoaikaan olisi muutenkaan mahdollista.
”Pesimäaika on ajateltava omana korjuukelpoisuusluokkanaan. Jos meillä ennen oli kesä-, kelirikko- ja talvikorjuukelpoiset kohteet, niin nyt meillä on kesä- ja kelirikkokohteille lisämääre: onko se pesimäaikaan hakattavissa vai ei”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomen johtaja Jussi Parviainen.
Samoilla linjoilla ovat Laanian Vartiamäki sekä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Seppänen.
”Meillä se muuttuu uudeksi korjuukelpoisuusluokaksi. Ehkä se ei vielä näy hinnoittelussa, mutta aikanaan selviää, ovatko nämä samantyyppisiä kuin talvikohteet, joita voi korjata vain talvella. On mahdollista, että se tulee jollain tasolla vaikuttamaan puun hinnoitteluun”, Vartiamäki toteaa.
Kustannukset kasvavat
Samassa leimikossa voi olla sekä pesimäaikaan hakattavissa olevia kohteita että pesimäajan ulkopuolella korjattavia alueita. Tällöin konetta saatetaan joutua viemään leimikolle kahteen otteeseen, mikä lisää kustannuksia. Myös leimikkosuunnittelu vie enemmän aikaa kuin aiemmin, sillä linnustoarvion tekeminen ja linnuston huomioiminen ottavat aikansa.
Lisääntynyt työ tarkoittaa yleensä lisää kustannuksia.
”Joku sen lisäkustannuksen maksaa. Se voi olla metsänomistaja, joka kärsii sen alempana puunhintana. Todennäköisempää on, että kustannusvaikutusta jakautuu monelle eri taholle: yrittäjille, puunostajille, jonkin verran varmaan loppukäyttäjällekin”, Parviainen sanoo.
Juttua varten on haastateltu myös puunkorjuuyhtiö Metsä-Multia Oy:n vastuullisuuspäällikkö Marko Nevalaista.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ketkä olivat ne kahelit jotka keksivät että laki runnotaan voimaan tuollaisella aikataululla???