Eurooppa ja Venäjä säilyvät maailman tärkeimpinä havupuun tarjoajina, mutta kasvun odotetaan olevan vaatimatonta. Se tiukentaa markkinoita ja nostaa yleisesti tukinhintoja kymmenen vuoden katsannolla.
Näin ennakoivat alan markkinatutkimuksiin erikoistuneet ruotsalainen Glen O’Kelly ja yhdysvaltalainen Håkan Ekström yhteisessä raportissaan.
Eurooppa ja Venäjä vastaavat noin 43 prosentista globaalista teollisen raakapuun tarjonnasta. Niiden odotetaan pysyvän kriittisen tärkeinä havupuun tarjoajina, mutta kahden suuralueen markkinaympäristö ja näkymät ovat ymmärrettävästi hyvin erilaiset ja tulevaisuuden kasvulla on rajoitteita.
Korkealle viritetty Pohjola
Pohjoismaissa säilyy Ruotsin ja Suomen tahdittamana maailman tehokkain ja kilpailukykyisin metsäsektori. Metsien kasvuun suhteutettuna korjuumäärät ovat korkealla, mikä rajoittaa korjuumäärien kasvattamista. Nykyisten tarjontamäärien odotetaan pysyvän sekä metsänhoidon parantumisen että havupuutuotteiden vahvan kysynnän vuoksi.
Pohjoismaissa tukinhinnat pysyvät globaalia keskiarvoa korkeammalla. Kaarnakuoriaisten ja myrskyjen aiheuttamat tuhot ovat yleistyneet, ja suojelupaineet rajoittavat puuntuotantoon käytettävää metsäalaa.
Keski-Eurooppa ja supistuvat hakkuut
Keskinen Eurooppa on edelleen palautumassa vuosien 2018–2022 kaarnakuoriaisepidemioiden pelastushakkuista, jolloin etenkin Saksan, Itävallan ja Puolan korjuumäärät olivat poikkeuksellisen korkeita.
Havupuun tarjonnan odotetaan nyt supistuvan. Ilmastonmuutoksen, metsien ikääntymisen ja kasvavien tuhojen odotetaan rajoittavan pitkän ajan kasvua, mikä yhdessä suhteellisen korkeiden logistiikkakustannusten kanssa tukee tukinhintojen nousua.
Baltian maat kokivat nopean korjuumäärien kasvun menneellä vuosikymmenellä, koska tukilla on ollut vahva kysyntä ja on ollut tuhoista johtuvia pelastushakkuita. Hyödyntämisaste on noussut kestämättömän korkealle, ja hakkuut ovat joillain alueilla ylittäneet kasvun.
Baltian maat pysyvät merkittävinä raakapuun toimittajina Suomeen ja Ruotsiin, mutta korjuumäärien odotetaan palaavan kestävälle tasolle ja tarjonnan supistuvan.
Moniongelmainen Venäjä
Venäjällä on suurin tarjontapotentiaali ja korjuumäärät pysyvät merkittävästi kasvua pienempinä, etenkin Siperiassa ja Kaukoidässä. Hakkuita rajoittavat puutteet infrastruktuurissa, kalustossa ja rahoituksessa, sekä kasvavat kaupalliset ja poliittiset esteet.
Venäjällä säilyy merkittävä kustannusetu, koska kantohinnat ovat matalia. Tulevaisuuden kasvu riippuu markkinoille pääsyn parantumisesta, Kiinan vahvemmasta kysynnästä ja suuremmasta geopoliittisesta vakaudesta. Korkeammat puunhinnat tukisivat infraan ja korjuuseen investoimista.
Kolmen suuralueen Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka vastaa karkeasti yhdestä kolmasosasta globaalista havupuun tarjonnasta, joten maanosan tulisi olla olennainen pelaaja tulevaisuudessa. Lähempi tarkastelu paljastaa yksityiskohtaisemman ja epätasaisemman kuvan.
Viimeisten 25 vuoden aikana Pohjois-Amerikan korjuumäärät ovat vaihdelleet vuoden 2005 piikistä ja 470 miljoonasta kuutiometristä finanssikriisin pohjiin vuoteen 2009 ja 290 miljoonaan kuutiometriin. Viimeisen viiden vuoden aikana raakapuun tarjonta on pudonnut lähes 15 prosenttia, suurimmaksi osaksi Kanadassa.
Tarjonta on keskittynyt kolmelle erilliselle suuralueelle, Yhdysvaltain etelään, Yhdysvaltain luoteeseen ja Kanadaan. Jokainen suuralue on omanlaisensa toimintaympäristö.
Yhdysvaltojen etelä on kilpailukykyisin suuralue. Laajat metsävarat ovat yksityisessä omistuksessa ja yleiset kustannukset ovat suhteellisia matalia, ja myös metsätalouden kannattavuus on ollut matala. Hakkuut ovat pysyneet kasvua pienempinä ja metsiin on kertynyt hakkuupotentiaalia. Tästä nousee kysymys, että kuinka paljon potentiaalista on realistista saada käyttöön. Vastaus riippuu kysynnästä, työvoimasta, infrasta ja teollisesta kapasiteetista.
Yhdysvaltojen luoteisosissa havupuun tarjonta on vähentynyt ympäristörajoitteiden, muuttuvan maankäytön ja luontaisten häiriöiden kuten metsäpalojen ja hyönteistuhojen vuoksi. Suuralue säilyy merkittävänä laadukkaan havutukin tarjoajana, mutta hakkuiden kasvattaminen kohtaa rajoitteita.
Kanadalla on huomattavat metsävarat, mutta kuitenkin raakapuun saatavuus on ollut laskevalla uralla jo vuosia, etenkin Brittiläisessä Kolumbiassa.
Suotuisissakin olosuhteissa Pohjois-Amerikan tarjonnan kasvaminen edellyttää tuottavuuden paranemista, vahvempia markkinoita ja jatkuvia investointeja arvoketjuun.
Lue myös
Puolen vuosisadan yhteistyö loppui – näinkö sen piti päättyä?
Pysäyttävä puukauppadata paljastaa tarjousten valtavat hintaerot
Puukauppojen kilpailutus ajautumassa pattitilanteeseen – metsäyhtiöt eivät ole innostuneet Pino-palvelusta
Kokenut analyytikko povaa: UPM muuttuu sähköyhtiöksi
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään