Lapin männyt saivat tupsut

Tupsumaiset kasvaimet eivät johdu ytimennävertäjästä vaan kesien lämpöeroista.

Tupsukasvaiminen mnnikk on kuvattu elokuun alussa Inarin Monesjrvelt. (Kuvaaja: Risto Jalkanen)
Tupsukasvaiminen mnnikk on kuvattu elokuun alussa Inarin Monesjrvelt. (Kuvaaja: Risto Jalkanen)

Lapin alueella ja erityisesti Pohjois-Lapissa männyntainten ja nuorten puiden latvat ovat kuin vanhan ajan ristejä: niissä on pyöreät tupsut oksien päissä ja latvassa. Ilmiö saattaa jonkun mielestä muistuttaa ytimennävertäjän latvatuhoja, mutta siitä ei onneksi ole kysymys.

Tilanteen synty perustuu selkeään lainalaisuuteen. Männyn kasvaimen pituus määräytyy edellisen kesän lämmön perusteella sitä pidemmäksi, mitä lämpimämpää on alkukesällä. Neulasten pituus taas riippuu kasvukesän lämmöstä.

Tupsut muodostuvat lähinnä vuoden 2014 normaaleista kasvaimista ja neulasista, vuoden 2015 pitkistä kasvaimista ja oikein lyhyistä neulasista sekä tämän vuoden oikein lyhyistä kasvaimista ja hirmupitkistä neulasista.

Koko Lapin alueella viime vuoden kasvaimet ovat nyt pitkiä lämpimän kesän 2014 ansiosta, mutta niihin kehittyneet neulaset ovat erittäin lyhyitä varsinkin ylisessä Lapissa.

Tämän kesän kasvaimet ovat poikkeuksellisen lyhyitä kylmän viime kesän takia. Sen sijaan kuluvan kesän neulaset ovat erittäin pitkiä, jopa 4–5 kertaa edellisvuoden neulasia pidempiä.

Suurten neulasten ohella pohjoisen mänty kasvatti tänä kesänä myös leveät vuosilustot. Ensi vuonna se kasvattaa pitkät kasvaimet, oli kesä sitten kylmä tai lämmin.

Kylmästä kesästä selvittiin

Lapin männyt kestivät viileän kesän 2015 seuraamukset hyvin. Metsät ovat nyt erittäin hyvinvoivan oloisia, vaikka nuorten mäntyjen ulkonäkö onkin varsin hauska.

Metsälehdessä 18/2015 kirjoitin, kuinka viime vuoden kylmä kesä rajoitti merkittävästi männyn kehitystä varsinkin Ylä-Lapissa. Huomattavalla viiveellä alkaneena ja viileänä säilyneenä kesänä lämpösumma jäi kauas keskiarvoista.

Kaikki fenologiset vaiheet olivat myöhässä normaalista. Toisaalta päivänpituuden lyheneminen pysäytti kunkin vaiheen kehityksen liian aikaisin.

Huomiota herättävimpiä viime kesästä olivat erittäin lyhyet, jopa vain yhden senttimetrin mittaiset neulaset.

Arvioin neulasten ja kasvaintenkin talvensietokyvyn alentuneen selvästi, mutta ne ovat kestäneet talven hyvin. Latvakasvainten neulaskatoa esiintyy kuitenkin ainakin Kuusamon ja Suomussalmen itäosissa.

Metsänhoito Metsänhoito